Kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020

Kasvinterveystunnelmaan pääset katsomalla Kasvitutkijan laulu-videon. Videon ovat toteuttaneet Pentti Ruuttunen, bändinä Arkibanjo.

 

Teemavuotta vietetään Suomen aloitteesta

YK:n Kansainvälistä kasvinterveysvuotta vietto perustuu Suomen maa- ja metsätalousministeriön YK:lle tekemään aloitteeseen. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi joulukuussa 2018.

Kasvinterveysvuoden avajaiset pidettiin juhlallisin menoin Roomassa 2.12.2019. Kansallisesti maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus avasivat teemavuoden yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 22.1.2020 Helsingissä.

Koronan takia teemavuosi 2020 huipentuu vuonna 2021 kansainväliseen konferenssiin, joka pidetään 28.6. - 1.7.2021 Helsingissä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan konferenssin piti olla lokakuun 2020 alussa. Tilaisuuteen odotetaan noin 500 osallistujaa.

hyönteishotelli

Teemavuoteen liittyy myös Hyönteishotelli-kampanja. Kampanjalla on omat verkkosivut: www.hyonteishotellit.fi Sosiaalisessa mediassa käytämme seuraavia tunnuksia: Twitterissä  #hyönteishotellit2020 #pelastapörriäinen ja Instagramissa @hyonteishotellit2020. Instagramissa esitellään erilaisia hotellimalleja ja muita kokemuksia pölyttäjille rakennettavista majoituspaikoista.

Tavoitteet

Kasvinterveys auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita.

YK:n kansainvälisen teemavuoden päätavoite on lisätä tietämystä kasvinterveyden merkityksestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, edistää ja vahvistaa kansallisia sekä kansainvälisiä hankkeita ilmastonmuutoksesta johtuvien kasvintuhoojien vähentämisessä.

Kasvinterveyden merkitys

Kasvien terveyttä vahingoittavat virukset, bakteerit, sienet, viroidit, fytoplasmat ja tuholaiset, kuten hyönteiset, punkit ja ankeroiset. Näitä kaikkia kutsutaan yhteisellä nimellä kasvintuhoojiksi.

Euroopan unionin lainsäädännössä kasvintuhoojat jaotellaan karanteenituhoojiin ja muihin säädeltyihin tuhoojiin. Karanteenituhoojat ovat vaikeasti torjuttavia tuhoojia, jotka aiheuttavat huomattavia satotappioita maa-, metsä- ja puutarhataloudessa. Muut säädellyt tuhoojat pyritään pitämään mahdollisimman alhaisella tasolla kasveissa. Erityisesti lisäysaineistoina käytettävissä siemenissä ja taimissa näitä laatua alentavia tuhoojia tulee olla mahdollisimman vähän.

Kasvintuhoojat heikentävät laatua ja vaikuttavat siten alentavasti satoon, mutta pahimmillaan osa kasvintuhoojista tuhoaa täysin kasvuston ja sadon. Laadullisesti kasvintuhoojat voivat heikentää satoa, niin paljon, ettei satoa voi enää käyttää rehuksi tai elintarvikkeiksi. 

Tärkeää on ylläpitää hyvää kasvinterveystilannetta aloittamalla tuotanto mahdollisimman puhtaalla lähtömateriaalilla. Siten siementen ja lisäysaineistojen tulee olla mahdollisimman terveitä ja tuhoojista vapaita. Myös maaperän puhtaus ja terveys ovat tärkeitä asioita.

Koloradonkuoriainen.

Koloradonkuoriainen tuhoaa perunasatoa

Arkielämässä kasvinterveys näyttäytyy muun muassa rupisina perunoina kasvimaalla tai muumiotaudin tuhoamina omenoina kotipuutarhassa tai loppukesästä koristekasvien ja marjapensaiden lehdissä harmaana härmäkasvustona. Ammattiviljelijöille karanteenituhoojat, kuten perunaa mädättävät rengasmädät, aiheuttavat huomattavia tappioita.

Kasvinterveys liittyy myös kansainväliseen kauppaan. Kansainvälisessä kaupassa käytetyssä puumateriaalissa voi rajojen yli kulkeutua kasvintuhoojia, esimerkiksi mäntyankeroisia. Onneksi ainakin Suomessa on koulutettu hajukoiria, joiden avulla on löydetty mm. salamatkustajana kulkeutuneita kasvintuhoojia. Aikainen havainnointi auttaa estämään laajemmat tuhot.

Terveet kasvit tuottavat hyvän sadon

Omenoita.

Jollei meillä ole terveitä, satoa tuottavia kasveja, ruuantuotanto heikkenee ja vähenee. Kasvien sairastuminen vaikuttaa myös alan yrittäjien elinkeinoon, ilman satoa ei yrittäjällä ole toimeentuloa. Siksi kaikkialla on syytä huolehtia ruoan laadusta ja ennaltaehkäistä kasvintuhoojien leviämistä.

Ruokatuotannossa tärkeitä asioita ovat myös pölyttäjät, joiden määrä on uhkaavasti vähentynyt maailmanlaajuisesti. Pitämällä huolta pölyttäjien elinolosuhteista ja auttamalla niitä rakentamalla niille pesäkoloja, edesautamme sadon onnistumisia.

Olemme ottaneet teemavuoden kansalliseksi tavoitteeksi myös pölyttäjien elinolosuhteiden parantamisen. Huhtikuun alussa alkanut Hyönteishotellit2020-kampanja on Yleisradion Pelasta pörriäinen -kampanjan kanssa saanut pörriäisten ystävät liikkeelle hyönteishotellien perustajina.

Lisätietoja

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion blogi biotalous.fi-sivustolla: Kasvinterveys koskettaa jokaisen elämää

Verkosta

Tarkempia tietoja kasvinterveydestä, uutisia ja artikkeleita voit lukea Ruokaviraston kasvinterveys.fi –sivustolta. Samalla sivustolla on saatavissa teemavuoteen liittyviä kuvia.

Kansainväliset kasvinterveysvuoden verkkosivut (IYPH)

Kansainväliset kasvinterveysvuoden tapahtumat englanniksi

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (European Food Safety Authority EFSA) kasvinterveyssivut 

Ötököistä ja niiden tutkimuksesta: Ötökkäakatemia

Sosiaalisesta mediasta

Twitterissä ja Instagramissa voit seurata kasvinterveysaiheisia julkaisuja #iyph2020 #iyph #kasvinterveys2020

Asiantuntijoilta

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0295 162 184, [email protected]

Erityisasiantuntija Ralf Lopian, p. 0295 162 329, [email protected]

Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, p. 0295 162 439, [email protected]

Kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki, p. 0295 162 280, [email protected]

 

Suojelemalla kasveja suojelet elämää!