Suomi on ruuantuotannon pikkujättiläinen. Olemme maailman pohjoisin maatalousmaa, jossa haastavista olosuhteista huolimatta ja osin niiden ansiosta tuotetaan maailman laadukkainta ruokaa.  Kansallisella yhteistyöllämme olemme vuosien saatossa muuttaneet ruokajärjestelmämme yhdeksi maailman kestävimmistä ja monimuotoisimmista.

Pohjoinen sijaintimme ja karu maamme leimaavat agraarista ajatteluamme. Maaperän laadun ylläpitämisen arvostaminen ja kiertotalouden periaatteet ovat ammattitaitoisille suomalaisille viljelijöille arkipäivää jo kustannussyistä. Meillä on runsaasti puhdasta vettä, maailman puhtain ilmanlaatu ja vähän eläintauteja ja kasvintuhoojia. Kaiken kaikkiaan Suomella on siis runsaasti edellytyksiä nostaa kansainvälistä näkyvyyttämme ruokajärjestelmien pohjoisena edelläkävijänä. Samalla meidän on saatava maailman laadukkaimman ruuan vientiin lisävauhtia laatuominaisuuksia esille tuomalla ja markkinointia kehittämällä.

Suomen ruokastrategian kirkastaminen tarpeen

Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuutta ohjaa kunnianhimoinen visio: Suomen ruokajärjestelmän on tuotettava tarpeeksi ruokaa väestölleen, vahvistettava huoltovarmuuttamme kriisioloissa ja edistettävä korkean lisäarvon ruuan tuotantoa vientimarkkinoille. Samalla syntyy taloudellista hyvinvointia laajasti koko sektoriin. Tätä visiota jatkojalostamaan on kutsuttu kaikki ruokaketjun sidosryhmät maanviljelijöistä ja jalostajista vähittäiskauppiaisiin ja hallintoon.

Suomen maakunnilla on kullakin rikas ja vaihteleva ruokakulttuurinsa sekä alueellista kehitystä tukevat ruokastrategiansa, kuten Mari edellisessä blogissa hyvin avasi. Valtakunnallinen, koko ruoka-alaa sitova strategia on kuitenkin puuttunut. Meneillään olevan yhteisen työstön kautta on päädyttävä vuoteen 2040 tähtäävään maamme tulevaisuuskestävyyttä lisäävään ruokastrategiaan.

Tämän strategian linjaamien toimenpiteiden myötä Suomen ruokajärjestelmän on:

• oltava nykyistä kestävämpi ilmastomuutoksen kiihtyessä ja maailman ruokaturvan joutuessa koetukselle väestönkasvun jatkuessa voimakkaana
• kestettävä globaalin logistiikkajärjestelmän heilahtelut, jotka sotkevat monien alkutuotannolle tärkeiden komponenttien maahantuonnin
• edistettävä ja tuotava esille läpinäkyvästi alkutuotannon vastuullisuus- sekä kestävyystoimenpiteitä 
• kehitettävä maaseudun elävyyttä, jotta kannattavat alkutuotannon yrittämisen mahdollisuudet säilyvät kaikkialla Suomessa
• huolehdittava elinvoimaisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä, sillä tarvitsemme Suomen olosuhteissa tuotettua tutkimustietoa päätösten pohjaksi

Ruoka-ala on kaikilla mittareilla mitattuna tulevaisuuden ala

Ruokaa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan globaalisti vuosi vuodelta enemmän ja Suomen kannattaa ottaa tästä kasvusta oma osansa. Meillä on kaikki edellytykset luoda kannattava, kestävä, joustava, läpinäkyvä ja monimuotoinen ruokajärjestelmä, jossa tuontiriippuvuutemme on vähentynyt ja ruokavientimme moninkertaistunut. Tähän työhön tarvitaan vahva yhdessä kehittämisen kulttuuri sekä kansallinen tahtotila kotimaisen ruuantuotannon kehittämisestä. Kääritään siis hihat ja tartutaan yhdessä toimeen!

Kirjoittaja Harri Mäkivuokko

Harri Mäkivuokko on ProAgria Keskusten Liitto ry:n toimitusjohtaja ja Turun yliopiston elintarvikekemian dosentti. ProAgria on koko Suomen alueella toimiva maaseudun ja alkutuotannon asiantuntijaorganisaatio.