Puhdas juomavesi ei ole itsestäänselvyys

Suomessa hanaveden laatu on Euroopan parasta. Hyvin toimivasta vesihuollostamme on siksi helppo puhua myös kansainvälisillä areenoilla: pullovesi ei ole tarpeen, kun hanasta saa parempaa.

Alan toimijoita huolettaa kuitenkin se, kuinka kauan tämä hyvä tilanne jatkuu. Ongelmat ovat pinnan alla ja näkyvät asiakkaille ja päättäjille usein vasta vahingon jo tapahduttua. Otsikoihin vesihuolto nousee tyypillisesti vasta ison putkirikon tai vedenkeittokehotusten myötä.

Vesihuoltoverkostojen tilasta ja riskeihin varautumisesta on julkaistu lähiaikoina useita selvityksiä:

• Rakennetun omaisuuden tila 2019 -raportin mukaan vesijohtoverkostoista kuusi prosenttia ja viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen selvityksen mukaan verkostojen merkitys vesiepidemioiden ja muiden ongelmatilanteiden aiheuttajana on kasvussa.
• Selvityshenkilöt Antti Belinskij ja Risto Saarinen arvioivat pari viikkoa sitten julkaistussa raportissaan viime aikoina toteutuneita vesihuollon häiriötilanteita ja suosittelivat tulevien häiriöiden ehkäisemiseksi sekä varautumisen parantamista että lainsäädännön, valvonnan ja viranomaisyhteistyön kehittämistä.

Viime kädessä kunnan tehtävänä on varmistaa, että sen alueella on toimivat vesihuoltopalvelut. Verkostojen kunnossapitoon tarvitaan suunnitelmallisuutta ja rahaa. Jotta Suomen kaikille vesihuoltolaitoksille (1 100) riittäisi osaavaa henkilökuntaa, laitoksia tulee joko yhdistää tai niiden keskinäistä yhteistyötä ja ulkopuolisen osaamisen hyödyntämistä lisätä. Alan tulee lisäksi kehittyä houkuttelevaksi myös uusille työntekijöille.

Vesihuoltotoimiala voi toimia suunnannäyttäjänä monissa uuden hallitusohjelman teemoissa. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta tarvitsee myös kestävää vesihuoltoa, ja hiilineutraali vesihuoltokin on aivan realistinen tavoite. Järjestelmien mitoituksessa ja varautumisessa ei kannata katsoa menneeseen vaan muun muassa tulevan ilmaston ja turvallisuusympäristön riskeihin.

Vesihuoltoala pystyy hyödyntämään myös Suomen digiosaamista ja nousemaan halutessaan maailman huipulle esimerkiksi pitkäjänteisessä verkosto-omaisuuden hallinnassa, häiriöiden hoitamiseen tarvittavan tilannekuvapalvelun tuottamisessa tai asiakaspalvelun kehittämisessä.

Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen lisäävät entisestään maailman vesipulaa. Vesihuollon haasteet ovat samat kaikkialla maailmassa, meillä Suomessa vain pienemmässä mittakaavassa. Jos toimimme oikein, jätevesikään ei ole enää jatkossa kustannus vaan resurssi, joka sisältää vettä, ravinteita ja energiaa. Erilaiset kokeiluhankkeet, innovatiiviset hankinnat ja kansainvälinen yhteistyö luovat mahdollisuuksia alan liiketoiminnalle ja turvaavat samalla myös oman kriittisen infrastruktuurimme toimintakyvyn.

Vesihuollon haasteet eivät ratkea vain panostamalla saneerauksiin tai laatimalla paremmat häiriötilannesuunnitelmat: koko vesihuoltotoimialan tulisi uudistua. Uudistuksen käytännön toteuttajiksi kaivataan kuntien ja vesihuoltolaitosten itsensä lisäksi viranomaisia, yrityksiä, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Kansallisessa uudistuksessa tarvitaan kaikkien alan toimijoiden panosta.

#vesihuoltouudistus

Minna Hanski
Vesihallintoneuvos,
maa- ja metsätalousministeriö
Twitter: @MinnaHanski