Itämeri-strategian avulla meren puhdistumista, sinistä kasvua ja maatalouden tehostumista

24.3.2017 17.37

Suomen rooli osana Itämeri-strategian toteutusta ja ravinteiden kierrätyksen aihepiirit osana meren puhdistumisen tavoitetta olivat esillä, kun haastattelimme Erja Tikkaa.  Hän toimii Itämeri-suurlähettiläänä ulkoasiainministeriössä ja Euroopan unionin Itämeri-strategian kansallisena koordinaattorina. 

Mutta miten sisäsuomalainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan? Lue Erja Tikan vastaus haastattelusta.

 
  •  Miksi Euroopan unionin Itämeri-strategia on tärkeää juuri Suomelle?

–  Aloite erityisestä EU:n Itämeri-strategiasta lähti aikanaan Euroopan parlamentista, muun muassa suomalaismeppien toimesta. Pontimena oli huoli Itämeren huonosta tilasta.   EU:n laajennuttua Baltian maihin ja Puolaan Itämeri nähtiin entistä enemmän EU:n sisämerenä ja EU:n poliittista voimaa ja myös rahoitusta haluttiin ohjata sen pelastamiseen. Samalla haluttiin tasoittaa kehityseroja läntisen ja itäisen Itämeren alueen välillä.

Itämeri-strategian päätavoitteet, meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen ovat myös Suomen etu. Suomi on ulkomaankaupassaan riippuvainen merikuljetuksista ja on taloudellisesti tiiviissä kanssakäymisessä Itämeren maiden kanssa. Meillä on pitkä ja kaunis rannikko ja ainutlaatuinen saaristo suojeltavana. Itämeri on myös tärkeä ravinnon ja virkistyksen lähde sekä matkailukohde. 

 
  •  Miksi yhteistyö eri toimijoiden ja maiden kesken Itämeren alueella on tärkeää? 

– Moniin Itämeren alueen haasteisiin, kuten esimerkiksi ympäristöongelmiin tai laivaonnettomuuksien uhkaan ei pystytä vastaamaan yksin kansallisin toimin, vaan tarvitaan yhteistyötä alueen maiden kesken. Itämeren maat voivat myös hyötyä toinen toistensa voimavaroista, etenkin tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla. Itämeri voi toimia uuden teknologian testialueena tai start up-yritysten ensimmäisenä markkina-alueena. Maat ovat kulttuuriltaan lähellä toisiaan, niillä on samoja ongelmia, joiden ratkaisemisessa ne voivat oppia toisiltaan.

 
  • Millaisia tuloksia on saatu meren pelastaminen -tavoitteen alla? 

 Rehevöitymistä aiheuttavat fosfori- ja typpipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun pitkäjänteisen työn tuloksena. Se näkyy jo vedenlaadussa, mutta tekemistä riittää silti etenkin kun ilmastonmuutos uhkaa lisätä sateisuutta ja siten ravinnevalumia. 

Itämeri-strategian piirissä on toteutettu koko joukko jätevedenpuhdistushankkeita etenkin Baltian maissa, Puolassa ja Valko-Venäjällä ja siten vähennetty fosforipäästöjä. Samoin on kehitetty biotaloutta ja maatalouden käytäntöjä, jotta ravinteet saadaan talteen. Useimmat hankkeet palvelevat suoraan Suomen kierto- ja biotalouden tavoitteita. Lisäksi on tehty paljon haitallisten aineiden mereen pääsyn estämiseksi sekä turvallisemman merenkulun puolesta.

 

  •  Miksi meren pelastamisen tavoite on tärkeä Suomelle ja koko Itämeren alueelle? 

 Puhtaalla Itämerellä on paitsi oma luontoarvonsa, myös suuri taloudellinen merkitys. On arvioitu, että meren hyvän tilan saavuttaminen voi tuoda alueelle satoja tuhansia työpaikkoja etenkin niin sanotun sinisen kasvun elinkeinoihin, kuten kalastukseen, vesiviljelyyn ja muuhun meriluonnon hyödyntämiseen sekä matkailuun. 

 

Arvokasta raaka-ainetta ei kannata päästää valumaan mereen ja muihin vesistöihin.

 

-Erja Tikka, Suomen Itämeri-suurlähettiläs 

 
  • Mitä merkitystä maatalouden ravinteiden kierrättämisen tehostamisella on Itämereen?

 Sillä on Itämeren rehevöitymisen vähentämisen, mutta myös maatalouden itsensä kannalta ratkaiseva merkitys. Arvokasta raaka-ainetta ei kannata päästää valumaan mereen ja muihin vesistöihin. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistamisessa on edetty monissa alueen maissa jo varsin pitkälle, joten sen tehostaminen ei enää tuota niin suurta muutosta päästötasoihin. 

Tosin typen poistossa sekä haitallisten aineiden ja varsinkin mikromuovihiukkasten suodattamisessa jätevesistä on vielä paljon tehtävää. Viime mainittuja ongelmia selvitetään myös Itämeri-strategian piirissä. 
 
  •  Miten sisäsuomalaisen asukkaan toimet vaikuttavat Itämereen?

– Koko Suomi kuuluu Itämeren alueeseen ja voi hyötyä Itämeri-yhteistyöstä ja alueen verkostoista. Itämeri-strategiaa tukeviin hankkeisiin osallistuvat mm. yliopistot ja ammattikorkeakoulut, maakuntien yrityshautomot ja muut organisaatiot, kunnat ja kaupungit. Hankkeet voivat samalla saada EU-rahoitusta sekä kansallisista aluekehitysohjelmista että EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmista. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä sisävesistöjen puhtaus ja hyvinvointi vaikuttavat suoraan Itämereen.

 
  • Miten Itämeri-strategia on vaikuttanut Suomeen? 

– Suomi on panostanut etenkin rehevöitymisen vähentämiseen, meriturvallisuuden edistämiseen, kestävään maa- ja metsätalouteen ja biotalouteen sekä yhteistyöhön EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa. Näillä aloilla Suomella on koordinaatiotehtävä. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana on luotu eri sektoreille Itämeren alueen verkostot, joiden osallistujien määrä nousee tuhansiin. Mitään vastaavaa ei ollut ennen EU:n Itämeri-strategiaa. Yhteistyön tulokset, kuten esimerkiksi meriturvallisuustoimet, pelastusalan yhteishankkeet tai start up-yritysten verkostot tuovat konkreettista hyötyä. Suomalaistahojen osallistuminen EU:n eri ohjelmien rahoittamiin Itämeri-hankkeisiin on kiitettävästi lisääntynyt. Meillä on Itämeri-yhteistyössä arvostettu rooli.

 
 
 
 
 

Katso myös

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 avulla jatketaan maaseudun kehittämistä entistäkin elinvoimaisemmaksi. Sellaiseksi, että se hyödyttää meitä kaikkia.

Lue lisää

ASREK - Sähköinen asunto-osakerekisteri

ASREK - Sähköinen asunto-osakerekisteri

ASREK-hankkeen tavoitteena on luoda osakehuoneistoja koskeville tiedoille ja omistajamerkinnöille sähköinen rekisteri, jonka avulla tietojen saatavuus, luotettavuus ja kattavuus paranevat.

Lue lisää

Kansallinen metsästrategia

Kansallinen metsästrategia

Kansallinen metsästrategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

Lue lisää