10-vuotias METSO-ohjelma saavutti pääosin viime vuoden suojelutavoitteensa
Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman kautta suojeltiin vuonna 2017 yhteensä yli 5 000 hehtaaria metsää joko pysyvästi tai määräaikaisilla sopimuksilla. Lisäksi luonnonhoitotöitä toteutettiin METSO-elinympäristöissä 111 hehtaarilla. 10 vuotta sitten käynnistynyt METSO on nyt saavuttanut noin 60 % vuodelle 2025 asetetusta suojelutavoitteestaan.
METSO-ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Ympäristöministeriön hallinnonalalla suojelupäätökset tehdään ELY-keskuksissa. Vuonna 2017 METSO ylitti tavoitteensa muun muassa Uudenmaan (406 ha), Pohjois-Savon (420 ha), Keski-Suomen (347 ha) ja Hämeen (262 ha) ELY-keskusten alueilla. Osassa maata jäätiin aluekohtaisista tavoitteista muun muassa tarjolle tulevien, METSO-kohteeksi soveltuvien alueiden vähyyden vuoksi. Ympäristöministeriön hehtaaritavoite vuodelle 2017 saavutettiin kuitenkin käytännössä kokonaan, kun alueita suojeltiin koko maassa yhteensä 3 388 hehtaaria (99,6 % tavoitteesta).
”METSO-ohjelman kautta suojeltiin jälleen monia arvokkaita luontokohteita eri puolilta maata. METSOn toteuttamista vauhdittaa vuodelle 2018 varmistunut lisärahoitus. Tulen jatkamaan työtä ohjelman vahvistamiseksi, jotta vuoden 2025 kokonaistavoite saavutetaan”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalla METSO-ohjelmaa toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) määräaikaisina ympäristötukikohteina, luonnonhoidon suunnitteluna ja luonnonhoitotöinä. Sopimukset tekee Suomen metsäkeskus.
Vuonna 2017 Kemeran puitteissa tehtiin 617 määräaikaista ympäristötukisopimusta, yhteensä 1 855 hehtaarille, mikä vastaa 90 % vuoden tavoitteesta. Ympäristötukikohteet olivat pinta-alaltaan keskimäärin 3 hehtaaria, ja kohteista puolet oli pienvesien lähimetsiä. METSO-elinympäristöistä suojelusopimuksia solmittiin eniten monimuotoisuudelle merkittävistä kangasmetsistä. Merkittävimpiä luonnonhoitotöitä olivat lehtojen hoito, pienvesien ja etenkin purojen kunnostaminen, soiden vesitalouden ennallistamistyöt sekä paahde-elinympäristöjen hoitotyöt.
”METSO-ohjelman hienoimpia puolia ovat vapaaehtoisuus ja mahdollisuus osallistua monella eri tavalla. Suojelun lisäksi metsänomistajat voivat kohentaa ympäristön monimuotoisuutta myös luonnonhoidon avulla”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Tavoitteena 178 000 hehtaaria vuonna 2025
Vuosina 2008–2017 METSO-ohjelman rahoituksella on perustettu uusia suojelualueita yksityisten maanomistajien, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden maille sekä hankittu alueita valtiolle luonnonsuojeluun noin 51 540 hehtaaria. Kun mukaan lasketaan vuonna 2014 valtioneuvoston METSO-periaatepäätöksellä 13 000 hehtaaria luonnonsuojeluun siirrettyjä Metsähallituksen maita, on ympäristöministeriön hallinnonalalla suojeltujen METSO-kohteiden kokonaispinta-ala nyt noin 64 540 hehtaaria. Tämä on 67 % ympäristöministeriön 96 000 hehtaarin suojelutavoitteesta vuodelle 2025. Jotta tavoite saavutetaan, kohteita tulee suojella keskimäärin 3 900 hehtaaria vuosittain ohjelman loppukauden aikana.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on Kemeran avulla toteutettu nyt ympäristötukisopimuksia 38 009 hehtaaria, luonnonhoidon suunnittelua 12 389 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä 4 711 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tavoitteen mukaan ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeiden toteutuksella on määrä turvata monimuotoisuutta 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta on vuoden 2017 loppuun mennessä toteutettu noin 52 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi vuotuisen suoritetason pitäisi olla noin 4 900 hehtaaria ohjelman loppuun saakka.
 |
Vuonna 2018 painotus eteläisessä Suomessa ja metsänomistajien aktivoimisessa
METSO-ohjelman määräraha vuodelle 2018 on ympäristöministeriölle noin 23 miljoonaa euroa ja maa- ja metsätalousministeriölle noin 5 miljoonaa euroa. Kokonaismääräraha on noin 5 miljoonaa korkeampi kuin vuonna 2017, joten myös pysyvän suojelun hehtaaritavoitteita on korotettu viime vuoteen verrattuna.
Vuonna 2018 jatketaan METSO-ohjelman painottamista Etelä-Suomeen. Erityisesti pyritään tavoittamaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen metsänomistajia. METSO-ohjelman toteutus jatkuu kuitenkin myös muualla Suomessa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Haussa on etenkin lehtoja, reheviä, puustoisia soita ja laaja-alaisia, luonnoltaan monipuolisia kangasmetsäkohteita. Myös tulvametsät ja maankohoamisrannikon metsät ovat toivottuja METSO-kohteita.
Osa Metsäkeskuksen vuoden 2017 määrärahasta jäi loppuvuoden hakemusruuhkan ja luonnonhoitohankkeiden viivästyneiden tilitysten vuoksi käyttämättä, mutta se on siirtynyt käytettäväksi vuodelle 2018. Ympäristötukihakemusten valmisteluun pyritään saamaan laajempi joukko toimijoita tarjoamalla heille koulutusta ja asiantuntija-apua hakemusvalmisteluun.
Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Metsän sopivuus METSO-kohteeksi arvioidaan jo alkuvaiheen kartoituksessa. Mikäli alue soveltuu METSO-kohteeksi, maanomistajan kanssa neuvotellaan suojelukeinosta. Saatuaan korvaustarjouksen maanomistaja tekee lopullisen päätöksen.
- Metsänomistajille suunnattu METSO-ohjelman yhteydenottolomake (metsonpolku.fi)
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 240, etunimi.sukunimi@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi@mmm.fi
