Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Afrikkalainen sikarutto leviää maailmalla – varautuminen Suomessa paranee jatkuvasti

Maa- ja metsätalousministeriöTulli
4.3.2019 14.00
Tiedote

Vakavaksi eläintaudiksi luokiteltava afrikkalainen sikarutto leviää yhä uusille alueille Euroopassa ja Aasiassa. Viranomaiset, elinkeinon toimijat ja metsästäjät tekevät jatkuvasti työtä estääkseen taudin leviämisen Suomeen

Viranomaisten yhteistiedote 4.3.2019, Pyhtää

Uudet tutkimustulokset antavat toivoa epidemian voittamisesta, vaikka tällä hetkellä vielä ollaankin voimakkaassa leviämisen vaiheessa. Taudin leviäminen tuotantosikaloihin merkitsisi miljoonien eurojen saneerauskustannuksia ja tulonmenetyksiä pelkästään yhden tilan osalta. Koko maan elinkeinolle kustannukset olisivat tätäkin suuremmat, koska koko sianlihanvienti moniin EU:n ulkopuolisiin maihin pysähtyisi. Valtio maksaisi eläinten ja omaisuuden hävittämiseen ja tilojen puhdistamiseen ja desinfektioon liittyvät kulut sekä harkinnanvaraisesti tuotannonmenetyksen liittyviä kuluja. Lisäksi taudin leviämisen estäminen lisäisi viranomaiskuluja entisestään.

Taudin levinneisyys:

Nyt leviävä epidemia alkoi Kaukasukselta 2007 ja on sieltä levinnyt sekä länteen että itään. Nykyinen epidemia on aikaisempia vakavampi. Tauti levisi EU:n alueelle Baltiaan 2014 ja myöhemmin muualle Itä-Eurooppaan. Sitä on tavattu myös Bulgariassa ja Romaniassa. Syksyllä 2018 tautia löytyi villisioista Belgiassa ähellä Ranskan ja Luxemburgin rajaa. Belgiassa oli 16.2.2019 mennessä löydetty jo 543 ASF-positiivista villisikaa. Tšekissä pistemäinen epidemia on ilmeisesti saatu kuriin ja maan vapautumista ASF-rajoituksista odotetaan. Idässä ASF on jo aiemmin levinnyt Venäjälle ja vuonna 2018 Kiinaan ja Mongoliaan. Tänä vuonna tautia on löydetty myös Vietnamista.

Kiina on maailman suurin sianlihantuottaja ja -kuluttaja. ASF leviää maassa huolestuttavasti. Tilanne Kaukoidässä on kaiken kaikkiaan vaikea. YK:n ruokajärjestö FAO on ottanut merkittävän roolin ASF vastustuksessa sekä Kaukoidässä että, niissä Balkanin maissa, joihin ASF ei vielä ole levinnyt.

Aikaisemmin ASF:ää on ollut Suomen lähialueilla Leningradin alueella Muurmanskin radan varressa kesysioissa. Leningradin alueelta löytyi ASF:ää villisioista vuonna 2018. Villisikatapaukset ovat olleet Pietarin kaupungin eteläpuolella, Minshkojen suoalueella. Sieltä on löytynyt uusia tapauksia myös tänä vuonna.

Taudin vastustustoimet Suomessa:

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa. Koska tauti leviää herkästi ihmisten toiminnan mukana, on tiedottaminen tärkeää. Ruokavirasto tiedottaa ASF-riskistä, suosituksista ja rajoituksista eri kohderyhmille. Tiedottamista on kohdistettu erityisesti Suomeen matkustaville henkilöille itärajan rajanylityspaikoilla ja satamissa, sekä bussi- ja junaliikenteessä.

Tänä vuonna tiedotusta tehostetaan ja sitä laajennetaan myös Helsinki-Vantaan lentokentälle. Suunnitteilla on myös infokylttejä valtateiden levähdyspaikoille. Ruokaviraston uudet Youtube-videot jakavat tietoa afrikkalaisesta sikarutosta sosiaalisessa mediassa matkailijoille, metsästäjille, siankasvattajille, luonnossa liikkujille ja eläinlääkäreille.

Afrikkalaisen sikaruton vastustuksessa on lisäksi tärkeää mahdollisen tartunnan mahdollisimman nopea havaitseminen. Tilannetta seurataan tutkimalla sekä itsestään kuolleita villisikoja että metsästetyistä villisioista saatuja näytteitä. Metsästetyistä villisioista lähetettyjen näytteiden määrä on noussut vuosi vuodelta. Viime vuonna tutkittiin näytteet 715 villisiasta, joista oli 21 kuolleena löydettyä villisikaa ja 694 metsästettyä eläintä. Tämän vuoden tammikuussa on jo tutkittu näytteet 86 metsästetystä villisiasta ja 2 kuolleena löydettyä.

Sikatilojen tautisuojausta on tehostettu Suomessa ja sitä kehitetään edelleen Biocheck.UGent -arviointimenetelmän käyttöönoton ansiosta. Suomen Sikayrittäjät ry ja Eläintautien torjuntayhdistys ovat olleet asiassa aktiivisia.

Metsästyksen tärkeä rooli:

Tutkimus ei ole vielä pystynyt antamaan tarkkaa arviota siitä, kuinka pieni villisikatiheyden pitäisi olla, jotta ASF ei enää pystyisi leviämään. Selvää kuitenkin on, että mitä vähemmän villisikoja on, sitä vähemmän ne ovat kosketuksissa keskenään ja sitä vähemmän tauti leviää. Tšekissä on käytetty villisikojen vähentämistä metsästämällä suunnitelmallisesti tartunta-alueelta ja sen ympäriltä tehokkaana ASF leviämisen estämisen keinona ja samaa menetelmää on tarkoitus soveltaa myös Belgiassa ja sen naapurimaissa Ranskassa ja Luxemburgissa.

Villisian metsästystä on pyritty helpottamaan ja tehostamaan Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö on sallinut kiinteän lisävalon käytön sekä aitauspyynnin. Myös villisian metsästysaikaa on pidennetty. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla myös hämäränäkölaitteiden käyttö on mahdollista. Villisian metsästys on uutta monilla alueilla Suomessa. Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto ovat lisänneet viime vuosina metsästäjille suunnattua koulutusta ja tiedotusta.

Villisikojen metsästyksen aktivoimiseksi ja ASF-näytteiden lähettämisen kannustamiseksi Suomen Sikayrittäjät ry antaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 90 euroa/tutkittu ASF-näyte. Lisäksi Ruokavirasto maksaa metsästäjille näytelähetyspalkkiota 40 euroa ja naarasvillisioista maksetaan lisäpalkkiota 60 euroa/yhdestä villisiasta lähetetty näyte.

Jos tartunta leviäisi villisikapopulaatioomme, johtaisi se metsästysrajoituksiin tartunta-alueella sekä mahdollisesti myös muihin alueen käyttöön liittyviin rajoituksiin ja varotoimenpiteisiin, joilla pyrittäisiin vähentämään riskiä taudin leviämiselle.

Elintarvikkeiden maahantuonnin keskeinen rooli:

ASF:n epäillään levinneen Euroopassa muun muassa eväsroskien ja ruokatuliaisten kautta. Siksi on hyvin tärkeää, että matkustajat eivät tuo mukanaan, eikä yksityishenkilöille lähetetä, EU:n ulkopuolisista maista mitään lihaa tai lihatuotteita (kielto koskee myös maitoa sekä maitopohjaisia tuotteita). Ruokatuliaisten tuontikiellolla pyritään estämään eläintautien, kuten juuri afrikkalaisen sikaruton, leviämistä EU:n alueelle. Kielto on voimassa koko EU:n alueella.

Suomessa Tulli valvoo EU:n ulkorajalla ko. ruokatuliaisten tuontikieltoa. Apuna valvontatyössä Tullilla on kesällä 2018 työnsä aloittanut ruokakoira Aino. Itäisille rajanylityspaikoille (Vaalimaa ja Nuijamaa) on myös lisätty informaatiojulisteita ASF:n leviämisen ehkäisemisestä sekä hankittu ruokajäteastioita ruokatuliaisten vapaaehtoista luovutusta varten. Informaatiojulisteet sekä ruokajäteastiat otetaan asteittain käyttöön myös muilla rajanylityspaikoilla.

Niistä EU-jäsenmaista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on rajoitettu sian- ja villisianlihan ja muiden sioista ja villisioista saatavien tuotteiden tuontia Suomeen. Rajoitukset koskevat myös yksityishenkilöiden omaan käyttöönsä tuomia tuotteita.

Pyhtään tapahtuman esitykset:

MMM
Ruokavirasto
LUKE
Tulli

Lisätietoja:

MMM: Neuvotteleva virkamies Katri Levonen, p. 029 516 2385 ja yksikön päällikkö Vesa Ruusila, p. 029 5162051

Ruokavirasto: Ylitarkastaja Leena Oivanen, p. 040 354 7813

Tulli: Tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen, p. 040 332 6193

Suomen Sikayrittäjät ry: toiminnanjohtaja Ari Berg p. 040 566 7328

Suomen Metsästäjäliitto, Kymen piiri: Toiminnanjohtaja Erkki Pöytäniemi p. 0400636611

Ruoka ja maatalous