Eläinten hyvinvointikorvaussäännöksiin pieniä muutoksia

Valtioneuvosto muutti tänään eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua asetusta vastaamaan komission Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuodelle 2019 hyväksymiä muutoksia. Eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmää yksinkertaistettiin poistamalla asetuksesta sellaisia vaatimuksia, jotka eivät ole suoraan maksettavan korvaustason perusteena tai jotka ovat jo muutoin normaalia hyvää eläinten hoitokäytäntöä. Uusi asetus tulee voimaan 1.1.2019.

Muutokset selkeyttävät ja yksinkertaistavat eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoja ja keventävät siten korvausjärjestelmää. Vähimmäistasoista poistettavat vaatimukset säilyvät kuitenkin edelleen osana muuta kansallista lainsäädäntöä, jonka noudattamista valvotaan kuten nykyisinkin.

Eläinyksikköä kohden maksettavaa korvausmäärää nostettiin lisäksi kolmella eurolla kahden nautatoimenpiteen osalta. Ao. toimenpiteet ovat nautojen laidunnus laidunkaudella sisältäen jaloittelun laidunkauden ulkopuolella sekä lehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.

Eläinten hyvinvointikorvaus kuuluu EU-osarahoitteeseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020. Eläinten hyvinvointikorvausten maksamiseen tarvitaan ensi vuonna noin 60 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia.

Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittava Ruokavirasto tiedottaa myöhemmin eläinten hyvinvointikorvauksen hakemisen yksityiskohdista. Viraston verkkosivuilta löytyvät myös eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot.

Viljelijä voi vuonna 2019 antaa uuden eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen. Sitoumuskausi on 1.1.–31.12.2019. Viljelijä voi antaa sitoumuksen naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Valittavana ovat kaikki hyvinvointikorvaukseen sisältyvät eläinlajikohtaiset toimenpiteet.

Myös täydentäviin ehtoihin vähäisiä muutoksia

Myös täydentävien ehtojen maatalouden ja ympäristön vaatimuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen tehtiin muutamia muutoksia: Viherkesannon määritelmään lisättiin runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät mesikasvit, kuten aitohunajakukka. Laidunnurmille lisättiin maanpinnan eroosion vähentämiseksi vaatimus, jonka mukaan maanpinnan on säilyttävä pääosin kasvipeitteisenä. Aiemmin sama vaatimus on koskenut vain laidunnettavia pysyviä nurmia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 02951 61240
erityisasiantuntija Antero Nikander, p. 02951 62403
sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi