EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kauden ensimmäinen vuosi sujui hyvin
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauden 2023-2027 ensimmäinen vuosi on lopuillaan. Toimeenpano Suomessa on toimintaympäristön monista haasteista huolimatta onnistunut hyvin. Politiikan kansalliset linjaukset on kirjattu CAP-suunnitelmaan, jolla on suuri vaikutus maataloudelle ja maaseudun elinvoimalle.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikka (CAP) käynnissä oleva kaudelle 2023-2027 nojaa kansallisesti ennen kaikkea aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon jatkuvuuteen ja vahvistamiseen. Erityisesti alkuvuonna 2023 huolta ruoantuotannolle ja huoltovarmuudelle aiheuttivat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat markkinamyllerrykset ja energiakriisi.
”Tuotantopanosten hintataso oli historiallisen korkea, mutta silti viljelijöiden tuotantopäätöksillä suomalainen elintarviketuotanto säilyi vakaana ja osoitti kriisinkestävyyttään. Myös ilmasto- ja ympäristötoimissa on tilatasolla uudistuksen myötä menty jälleen eteenpäin, mikä näkyy esimerkiksi monipuolisempana pellonkäyttönä ja kasvipeitteisyyden lisääntymisenä. Samalla maatiloilla on tehty merkittävästi esimerkiksi energiainvestointeja ja panostettu muutenkin tulevaisuuden tuotannon edellytyksiin”, kertoo osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.
Tilamäärä Suomessa on vähentynyt trendinä jo pitkään, ja menneiden uudistusvaiheiden tapaan vuonna 2023 määrä väheni hieman keskimääräistä enemmän. Samalla kokonaisviljelyala on kuitenkin edelleen säilynyt vakaana tilakoon vastaavasti kasvaessa. Vuoden 2023 pinta-alatukia haki hieman yli 43 000 tilaa, joiden keskimääräinen peltoala oli jo lähes 53 hehtaaria. Syysvilja-ala oli huomattavan suuri, mikä omalta osaltaan varmisti viljantuotantoa menneen kesän ja syksyn sääolojen vuoksi muuten vaikeana kasvukautena.
Kotieläintilojen määrä vähenee edelleen nopeammin kuin tilamäärä keskimäärin, kun rakennekehitys ja tilakoon kasvu etenevät nopeasti. Koko maan tasolla kotieläintalouden tuotantomäärät ovat muutosten ja markkinahaasteiden keskellä säilyneet edelleen vakaina ja reagoineet jonkin verran lähinnä kustannusten ja tuottajahintojen heilahteluihin.
Suomen CAP-suunnitelman 2023-2027 toimeenpano saatiin käyntiin vaiheittain vuoden 2023 alusta. Kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan osin vuoden 2022 lopussa ja loput vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja haut avattiin vaiheittain. CAP-suunnitelman mukaisten pelto- ja eläintukien haut toteutettiin vuoden 2023 alkupuoliskolla.
”Maatalouden investointi- ja aloitustukien haut alkoivat huhtikuussa ja suurin osa yritys- ja hanketukien hauista käynnistyi kesällä. Maaseudun yritys- ja hanketukien toimeenpano on lähtenyt hyvin liikkeelle ja myös neuvonta. Eniten neuvontaa on annettu ympäristö- ja ilmastoasioihin, ruokaturvaan ja eläinten hyvinvointiin sekä kilpailukyvyn parantamiseen”, kertoo maatalousneuvos Taina Vesanto.
”Ensimmäisen vuoden aikana Suomen CAP-suunnitelman viljelijätukien kaikki haut on saatu auki ja yleisestikin CAP-suunnitelman toteutus on edennyt suunnitellusti. CAP-suunnitelman toimeenpanolla on tärkeä merkitys suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten turvaamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä”, toteaa maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi.
CAP:n ensimmäisen vuoden toimeenpanoa käsitellään tänään EU-neuvoston kokouksessa Brysselissä.
Lisätietoja:
Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, p. 0295 162 013
Maaseudun kehittäminen: Maatalousneuvos Taina Vesanto, p. 0295 162 405
Maatalous: maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi, p. 0295 162 191
Sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi
