Hyppää sisältöön
Media

Ilveksen metsästyslupia lisätään

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 19.11.2009 11.30
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ilvesmääräyksen, jossa suurin sallittu saalismäärä on 340 ilvestä. Määrä on 120 ilvestä enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) esittää kestäväksi verotukseksi. Poikkeuksellisella toimenpiteellä pyritään hidastamaan ilveskannan kasvua. RKTL:n lokakuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1905-2060 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1485-1560 yksilöä. Näin suuri nousu ilveksen kanta-arviossa osoittaa ilveskannan olevan hyvin elinvoimainen.

Lausuntokierroksella ollut määräys ei muuttunut lausuntokierroksen johdosta. Lausunnoissa todettiin ilvesten kotieläimiin ja riistakantoihin kohdistuvan saalistuksen aiheuttavan paikallisissa ihmisissä sietokyvyn ylittymistä. Poronhoitoalueen ulkopuolella suurimman sallitun saalismäärän nostaminen katsottiin erityisen tarpeelliseksi ilveksenvastaisen mielialan lisääntymisen estämiseksi. Määrän nostamisen katsottiin myös hidastavan kannan kasvua tihentymäalueilla.

Useissa lausunnoissa kannatettiin myös päätöstä vähentää poronhoitoalueen ilveskantaa vahinkojen vähentämiseksi.. Myös sitä pidettiin hyvänä, että kiintiöt on määritetty suuralueittain (Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi), jolloin riistanhoitopiirit voivat suunnata pyyntilupia tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Muista sidosryhmätahoista poiketen ympäristöhallinto ja luontojärjestöt vastustivat suurimman sallitun saalismäärän nostoa ja vaativat pitäytymistä RKTL:n esittämissä verotusmäärissä. Näissä lausunnoissa painotettiin enemmän biologisia ja ekologisia kuin yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Edellä mainituista lausunnoista huolimatta maa- ja metsätalousministeriö päätyi pitämään määräyksen esityksen mukaisena. Suomen suurpetopolitiikka nojaa hoitosuunnitelmiin, jotka toimivat työkaluina eri intressien yhteensovittamisessa. Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman mukaan poronhoitoalueella tavoitteena ei ole lisätä ilveskantaa, mutta ilvesten liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä pyritään turvaamaan. Ilvesten liikkuminen onnistuu vaivattomasti kevään ja kesän aikana jolloin ilveksen metsästys ei käytännössä onnistu sulan maan takia edes vahinkojen estämiseksi. Muualla Suomessa ilveskannan kasvua pyritään rajoittamaan erityisesti tihentymäalueilla ottaen huomioon kestävän käytön periaate, ja tavoitteeksi asetettu tasaisempi kannantiheys.

Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229

Sirkka-Liisa Anttila