Vesihuollon toimivuus varmistettava myös erityistilanteissa
Toimenpidesuosituksia vesihuollon erityistilanteisiin valmistellut maa- ja metsätalousministeriön työryhmä ehdottaa vesihuollon varautumissuunnittelun tehostamista ja vesihuoltolaitosten varavedenottomahdollisuuksien varmistamista. Vesihuoltolaitosten turvallisuutta arvioitaisiin uudella varmuusluokituksella. Työryhmä on tehnyt myös ehdotuksen viranomaisille ja vesihuoltolaitoksille suunnatusta oppaasta erityistilanteisiin varautumiseksi. Työryhmä jätti raporttinsa tänään maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle.
Vuosien 2002-2003 poikkeuksellinen kuivuus ja vuoden 2004 rankkasadetulvat sekä myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset ovat tuoneet esiin vesihuollon haavoittuvuuden ja tästä aiheutuvat varautumistarpeet. Myös pohjaveden pilaantumistapauksia ja vesivälitteisiä epidemioita esiintyy vuosittain. Toimintaympäristön muutoksiin ja teknologian kehitykseen liittyy uusia uhkatekijöitä, kuten tietojärjestelmien haavoittuvuus, ympäristöön kohdistuvat riskit sekä suunnitelmallinen vahingonteko ja ilkivalta. Vesihuoltoalan osaamisen turvaaminen suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä on myös suuri haaste.
Työryhmä ehdottaa vesihuoltolaitoksille varautumissuunnitteluvelvoitetta. Nykyisin varautumista koskevia velvoitteita on vain kunnan teknisen toimialan osana toimivilla vesihuoltolaitoksilla valmiuslain nojalla. Ehdotettu varautumissuunnitelma kattaisi valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin varautumisen lisäksi myös normaaliajan häiriötilanteet. Suurilla vesihuoltolaitoksilla varautumissuunnitelma voisi olla osa laitoksen toimintajärjestelmää.
Vesihuoltolaitosten tulisi varmistaa vedensaanti myös silloin kun laitoksen merkittävin vedenottamo on poissa käytöstä esimerkiksi pilaantumisen tai pitkäaikaisen kuivuuden seurauksena. Tämä voi tapahtua vesihuoltolaitoksen omien varavedenottamoiden tai alueellisen yhteistyön avulla. Myös valtion tukea vesihuoltoinvestointeihin tullaan jatkossa suuntaamaan enenevässä määrin vesihuollon erityistilanteisin varautumisen parantamiseen ja tuen suuntaamisessa ja vaikutusten seurannassa on tarkoitus hyödyntää uutta varmuusluokitusta. Valtion yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin osoittaman tuen tulisi säilyä lähivuosina vähintään nykytasolla.
Työryhmä pitää tärkeänä, että viranomaiset lisäävät tiedotusta ja opastusta varautumisasioiden huomioon ottamisesta kaikessa vesihuollon kehittämisessä. Tätä on pyritty edistämään myös työryhmän työnä valmistuvassa vesihuollon erityistilanneoppaassa, joka käsittelee monipuolisesti erilaisia vesihuollon uhkia ja niiden torjuntaa sekä riskien hallintaa ja vaikutusten vähentämistä. Vuoden 2005 aikana ilmestyy työryhmän työhön liittyen myös maaseudun vesihuollon varautumisen parantamiseen tähtäävää opastusta. Sillä pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta pohjaveden riskitoiminnoista sekä oman vesihuoltojärjestelmän erityistilanteisiin varautumisesta.
Muut työryhmän kaiken kaikkiaan 15 toimenpide-ehdotuksesta koskivat toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä, erityistilanteisiin varautumisen suunnittelua ja harjoitusten järjestämistä, vesiepidemioiden ehkäisemistä, vesihuoltopalvelujen toimivuutta erityistilanteessa, viestintää ja tiedonkulkua, vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden parantamista sekä taajamatulviin ja hulevesiin liittyvien riskien hallintaa.
Lisätietoja:
vesihallintoneuvos Jaakko Sierla, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53349 tai 040 751 8417
