Haitallisten vieraslajien torjuntaa linjataan periaatepäätöksellä
Hallitus on tänään hyväksynyt periaatepäätöksen haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevasta kansallisesta vieraslajistrategiasta. Strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Tavoitteena on, että Suomessa jo esiintyvät vieraslajit ja niiden aiheuttamat haitat tunnistetaan ja uusien haitallisten vieraslajien saapuminen maahan estetään ja torjuntatoimet toteutetaan kattavasti.
Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia tai ne ovat voineet kulkeutua ihmisen mukana uudelle alueelle myös tahattomasti kuten Itämereen laivojen painolastivesien mukana tai runkoon kiinnittyneinä kulkeutuneet eliöt. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat aiheuttaa erilaista haittaa kuten muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.
Suomessa on arvioitu olevan 157 haittaa aiheuttavaa vieraslajia. Erityisen haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki sekä vaaralliset kasvintuhoojat, joihin kuuluu esimerkiksi perunalle vaarallinen tuhohyönteinen koloradonkuoriainen. Muita haitallisia vieraslajeja ovat laivojen ja veneiden pohjiin kiinnittyvä merirokko, alkuperäistä taimenta syrjäyttävä puronieriä sekä esimerkiksi komealupiini, joka syrjäyttää tienvarsikedoilta turvapaikan löytäneet, taantuneet keto- ja niittykasvit.
Keskeistä haitallisten vieraslajien ja niiden aiheuttaman uhkan torjunnassa on vieraslajeja koskevan lainsäädännön kehittäminen. Ajantasaisen lainsäädännön avulla voidaan toteuttaa tarvittaessa nopeita torjuntatoimenpiteitä uuden haitalliseksi epäillyn vieraslajin saapuessa maahan. Lainsäädäntöä täydentämällä voidaan paremmin myös rajoittaa tai estää jo maahan asettuneen haitallisen vieraslajin leviäminen.
Tiedotuksella ja koulutuksella lisätään tietoa haitallisiin vieraslajeihin liittyvistä riskeistä, esimerkiksi nettikaupan kautta tilattavista puutarhaan istutettavista uusista koristekasveista. Viestinnällä lisätään myös tietoa haitallisten vieraslajien torjuntakeinoista kuten miten rajoittaa puutarhaan ilmestyneen espanjansiruetanan leviämistä. Keskeisenä keinona on vieraslajiportaalin perustaminen. Portaalia tarvitaan, sillä vaikuttavan toiminnan pohjaksi on oltava yhteen paikkaan koottua kaikkien saatavilla olevaa ajankohtaista tietoa haitallisista vieraslajeista, jotta niiden seuranta ja torjunta olisi tehokasta.
Haitallisten vieraslajien aiheuttamien haittojen torjuminen edellyttää myös eri viranomaisten välistä vieraslajeja koskevaa koordinaatiota ja tähän soveltuvan toimielimen perustamista. Erityisesti toimielimen tehtävänä on huolehtia vieraslajeihin liittyvien toimien seurannasta ja edistymisestä.
Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä maaliskuussa 2011 valmistuneen strategiaehdotuksen pohjalta. Strategiaehdotuksen valmisteli laaja sidosryhmistä koostuva työryhmä sekä useita siihen liittyviä asiantuntijaryhmiä, yhteensä 100 asiantuntijaa. Strategia ja siihen liittyvien toimenpiteiden toimeenpano kuuluu useille eri viranomaisille ja hallinnonaloille sekä muille toimijoille. Strategia toteutetaan yhteistyönä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Toimia koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, p. 040 358 5523
