Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ensi vuonna 2 722 miljoonaa euroa

Hallinnonalan määrärahoista noin 80 prosenttia määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. EU:n osuuksia tuloutuu yhteensä 916 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 23 miljoonaa euroa. Budjetin ulkopuolisiin rahastoihin tuloutuu lisäksi EU:n osuuksia 114 miljoonaa euroa.

Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2005 seuraavat keskeiset muutokset:

- EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus merkitsee olennaisia muutoksia maatalouden tukijärjestelmään lähivuosina. Vuonna 2005 tulee voimaan osa uudistukseen liittyvistä ns. täydentävistä ehdoista kuten hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus sekä lakisääteisiä hoitovaatimuksia ympäristön ja eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin alalta. Lisäksi luodaan pohja vuonna 2006 käyttöönotettavalle uudelle tilatukijärjestelmälle,

- EU:n laajeneminen keväällä 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla lisää kilpailua maataloustuotemarkkinoilla sekä maatalouden tuotantopanosten, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden, elävien eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa. Tuonti lisää riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen, ja

- EU:n komission elintarvikkeiden turvallisuudesta vuonna 2000 julkaiseman lainsäädäntöohjelman sisältämä elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia sekä niiden valvontaa koskeva lainsäädäntö.

Maaseudun kehittäminen (määrärahoja 171 miljoonaa euroa, vähennys 5 miljoonaa euroa)

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Maaseutualueiden, erityisesti syrjäisen ja ydinmaaseudun, tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen turvataan edistämällä maaseutuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen määrän lisäystä. Maaseudun kehittäminen ulottuu myös paikallisiin toimintaryhmiin ja kylätoimintaan. Kehittäminen tapahtuu pääosin EU-osarahoitteisen alueellisen ohjelmatoiminnan rahoituksen ja maaseutuneuvonnan ohjauksen ja rahoituksen avulla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus on yhteensä 101,2 miljoonaa euroa. Toiminnan hieman supistuvat määrärahat vastaavat hankkeiden maksatusten arvioitua ajoittumista. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat hieman. Vuonna 2005 ryhdytään toteuttamaan neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteitä.

Maatalous (määrärahoja 2 108 miljoonaa euroa, lisäys 37 miljoonaa euroa)

Maatalouden tuottavuuden kasvu ympäristönäkökohdat huomioonottaen ja maataloustuotannon säilyminen turvataan huolehtimalla perheviljelmien kannattavuus- ja kehitysedellytyksistä. EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen määrä kasvaa 13,6 miljoonaa euroa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 sovittujen muutosten johdosta. Tuella kompensoidaan maataloustuotteiden hintojen alentamisen vaikutuksia. Pääosa aiemmin solmituista maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sitoumuksista tulee jatkettaviksi tai uusittaviksi vuonna 2005, ja lisäksi solmitaan uusia ympäristötuen erityistukisopimuksia Itämeren suojeluohjelman toteutukseen liittyen. Lisäksi viljelijöille maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen (artikla 141) ratkaisuun liittyvä korkotukilainojen myöntämisvaltuuden korotus 250 miljoonaan euroon lisää korkotuen tarvetta. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Kala-, riista- ja porotalous (määrärahoja 58 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoona euroa)

Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Kalastuksenhoitomaksu ja riistanhoitomaksu säilyvät ennallaan. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaeläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.

Vesitalous (määrärahoja 27 miljoonaa euroa, vähennys 2 miljoonaa euroa)

Voimavaroja suunnataan tulvista ja kuivuudesta aiheutuvien vahinkojen estämiseen. Lisäksi edistetään alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuoltoa. Vuoden 2004 tulvaongelmat hoidetaan lisätalousarviossa.

Metsätalous (määrärahoja 162 miljoonaa euroa, vähennys miljoona euroa)

Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään valtion tukea ja lainaa yhteensä 63,6 miljoonaa euroa ja metsäluonnon hoidon edistämiseen 5,7 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat ovat hieman suuremmat kuin kuluvana vuonna.

Hallitus antaa eduskunnalle budjettiesitykseen liittyen esityksen laiksi Metsähallituksesta, millä Metsähallituksen liiketoiminta ja julkisten hallintotehtävien hoito eriytetään toisistaan.

Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö (määrärahoja 54 miljoonaa euroa, lisäys miljoona euroa)

Otetaan käyttöön yhtenäinen valtakunnallinen kiinteistörekisteri ja siihen perustuva uusi kiinteistötietojärjestelmä. Kartastotehtävissä otetaan rinnakkaiskäyttöön uuteen kansainväliseen koordinaattijärjestelmään liittyvä karttalehtijako ja jatketaan Ylä-Lapin digitaalisen maastotietokannan tuottamista. Maasto- ja kiinteistötietojen perusparantaminen jatkuu. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa laaditun kansallisen paikkatietostrategian toimeenpano käynnistetään.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (määrärahoja 46 miljoonaa euroa, lisäys 2 miljoonaa euroa)

Toimenpiteitä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi sekä maatalous- ja elintarviketuotannon kannattavuuden parantamiseksi jatketaan. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteisiin sisältyy elintarviketurvallisuuden varmistaminen, tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutusten aiempaa parempi huomioon ottaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Nämä ns. täydentävät ehdot tulevat voimaan asteittain vuodesta 2005 lukien.

Hallinto ja muut menot (määrärahoja 96 miljoonaa euroa, lisäys 3 miljoonaa euroa)

Hallintomenojen kasvu aiheutuu pääosin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvistä uusista tehtävistä, muun muassa kaikki maatilat kattavan uuden tietojärjestelmän laatimisesta.

Aluehallinto

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen toimeenpano lisää erityisesti työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtäviä noin 50 henkilötyövuoden työpanosta vastaavalla määrällä. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Uudistusten toimeenpanon johdosta lääninhallitusten voimavaroja lisätään viidellä läänineläinlääkärillä. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla.

Lisätietoja:Erityisavustaja Jouni Lind p. (09) 160 53302