Hyppää sisältöön
Media

Karhun metsästyskiintiö on 346 karhua – kiintiö 111 karhua pienempi kuin edellisenä vuotena

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 1.7.2022 13.14
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 346 karhua metsästyskaudella 2022–2023. Kiintiö on 111 karhua pienempi kuin edellisellä kaudella. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.

Viimeisen neljän vuoden aikana on myönnetty aiempaa enemmän karhunkaatolupia. Tavoitteena on ollut katkaista vuonna 2014 alkanut kannan kasvu. Tämä tavoite on nyt saavutettu, ja jatkossa kannan säätelyn painopiste on karhukannan koon vakiinnuttamisessa. 

Karhuja arvioidaan olevan 2 250–2 400 yksilöä ennen elokuussa 2022 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 16% pienempi kuin edellinen arvio (2670-2800). Luvut eivät ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta.

Graafissa on kuvattu karhukannan kehitys 2004−2021. Lähde: Luonnonvarakeskus 

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Karhu ei ole uhanalaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa. Suomen karhukanta onkin niin korkealla tasolla, ettei vain vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien tiettyjen yksilöiden poistamisella voida hallita kasvavan karhukannan sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Tämän johdosta Suomessa on säädelty menestyksekkäästi karhukantaa luontodirektiivin sallimalla ns. kannanhoidollisella metsästyksellä. Kannanhoidollisella karhunmetsästyksellä pyritään pääasiassa:

  • Ylläpitämään karhun ihmisarkuutta, mikä vähentää mahdollisia konflikteja.
  • Rajoittamaan kannan kasvunopeutta alueilla, jonne karhu on vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva, jotta voidaan varmistaa lajiin sopeutuminen ja siten sen hyväksyttävyys. 
  • Säilyttämään karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä.

Asetusmuistiossa todetut päämäärät ovat linjassa heinäkuun alussa vahvistettavan päivitetyn Suomen karhukannan hoitosuunnitelman kanssa.

Pyyntiä suunnataan edelleen Pohjois-Karjalaan

Karhujen esiintyminen Suomessa painottuu tietyille alueille, joten karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet ja elinkeinot. Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei ole mahdollista saavuttaa, mutta tavoitteena on, että karhuja esiintyy tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 70 yksilöä, joka on 20 yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 60 itäisellä ja 10 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 16 itäisellä ja 13 läntisellä poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 276 karhua eli 91 yksilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 751, kun edellisen vuoden luku oli 888. Vuonna 2021 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 500 000 euron korvaussummaa. Porovahingoista voitiin korvata vain 94% kevään aikana, mutta vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa eduskunta on myöntänyt lisää määrärahoja, jotta korvaukset voidaan maksaa täysimääräisesti.

Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 157 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 151 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja. Karhujen aiheuttamat vahingot peltokasveille ja kootulle sadolle olivat noin 85 000 euroa.

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa oleviin naaraisiin. 
Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen. 

Poikkeuslupien kohdentaminen

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi tarkkaa harkintaa käyttäen myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.

Karhunkaatolupien kohdentamisessa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan syytä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi alueiden hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Lisäksi Suomenselällä ja Kainuussa on tärkeää turvata metsäpeurakanta.

Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella. Luonnonvarakeskuksen (2021) mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 17 prosentin ja muualla Suomessa 15 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. 

Aiheeseen liittyvää

Karhukanta Suomessa 2021 (Luonnonvarakeskus)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229 (1.7. ja 1.8.2022 alkaen)
asiantuntija Henna Väyrynen p. 050 465 9652 (4.7-15.7.2022)
neuvotteleva virkamies Sami Niemi p. 0400 238 505 (11.7-22.7.2022)

Sähköpostit muotoa [email protected]