Kolmiulotteiset kiinteistöt mahdollisiksi ja palstatilat lopullisesti historiaan
Itsenäisyyden ajan alussa kiinteistöjen omistusolot Suomessa poikkesivat oleellisesti nykyisestä. Itsenäisiä tiloja olivat emätilat ja palstatilat, kun taas torpparit, lampuodit ja mäkitupalaiset vuokrasivat maata muun muassa taksvärkkiä vastaan. Palstatilalla ei ollut manttaalia, eikä se suorittanut veroa valtiolle vaan palkintoveroa emätilalle.
Maanomistusoloja järjestettiin vuonna 1922 annetulla Lex Kalliolla, 1925 annetulla Lex Pulkkisella sekä seuraavana vuonna annetulla lailla palstatilain muuttamisesta itsenäisiksi tiloiksi. Itsenäisyyden alkuvaiheessa lähes koko väestö asui maaseudulla ja maanomistusolojen järjestäminen oli keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Toista vuosisataansa aloittavassa tasavallassa puolestaan tarvitaan kolmiulotteista kiinteistönmuodostamista suurimpien rakennushankkeiden tehokkaaksi toteuttamiseksi kaupunkien keskustoissa.
Laajojen rakennushankkeiden toteuttaminen helpottuu
Tasavallan presidentti vahvisti tänään 13.6.2018 lakikokonaisuuden, jolla kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostaminen tulee mahdolliseksi 1.8.2018 alkaen. Kokonaisuuteen kuuluvat lait kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä laki palstatilain muuttamisesta itsenäisiksi tiloiksi annetun lain kumoamisesta. Uudistus yksinkertaistaa ja joustavoittaa asemakaava-alueen suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista mahdollistamalla kiinteistöjen jakamisen myös korkeussuunnassa. Näin edistetään maanpinnan ylä- ja alapuolisten tilojen rakentamista, selkeytetään niiden hyödyntämistä vakuustarkoituksiin ja lisätään perusrekisterien tietosisältöä ja hyödynnettävyyttä.
Useita eri toimintoja sisältävissä hankkeissa kiinteistöjaotus voisi esimerkiksi seurata eri käyttötarkoituksia. Maanalaiset pysäköintiä ja liikennettä palvelevat tilat voisi muodostaa omaksi kiinteistökseen. Maan tasalla olevat liiketilat olisivat toinen kiinteistö. Ylimpänä olevat asuintilat muodostaisivat kolmannen kiinteistön. Kolmiulotteiset kiinteistöt olisivat aina rakennettuja tiloja, mistä seuraisi uudentyyppisiä naapuruussuhteita kiinteistöjen välillä.
Perinteinen kiinteistö säilyy, kolmiulotteisuus tarjoaa vaihtoehdon
Kolmiulotteisten kiinteistöjen käyttöönotolla ei muuteta perinteisen kiinteistöyksikön olemusta eikä sen oikeudellista ulottuvuutta. Kolmiulotteinen kiinteistö on rajoiltaan määrätty suljettu tila, joka voidaan rajata perinteisen kiinteistön ulottuvuudesta. Tällaisen kiinteistön omistuksen tai hallinnan siirtyminen vaatii nykyiseen tapaan omistajan myötävaikutusta tai muuta lainsäädäntöön jo nyt sisältyvää oikeusperustetta. Mitään uusia oikeudellisia perusteita kiinteistönomistajien omaisuudensuojan rajoittamiseksi ei kolmiulotteisiin kiinteistöihin liity.
Olemassa olevaa kiinteistöjärjestelmää ei muuteta kolmiulotteiseksi; kolmiulotteisuus tulee käyttöön perinteisen kiinteistön rinnalle uutena vaihtoehtona, jos sen lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Kolmiulotteisen kiinteistön mahdollistaminen ei siten automaattisesti synnytä uusia velvollisuuksia yksityisille toimijoille tai viranomaisille. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus edistää osaltaan kiinteistöjen ja rakennusten hallinnan digitalisointia.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen p. 0295 16 2379
ylijohtaja Pentti Lähteenoja, p. 0295 16 2485
