Lausuntokierros: Tutustu ja ota kantaa suunnitelmaan haitallisten vieraslajien torjumiseksi
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja näkemyksiä, miten EU:n vieraslajiluettelon uusimpia haitallisia vieraslajeja voidaan torjua parhaiten. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niille toteuttajia. Vastausaika päättyy 14.3.2024.
Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään alueellaan jo esiintyviä haitallisia vieraslajeja tai estämään niiden leviäminen. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja näkemyksiä torjuntakeinoista, jotka koskevat EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjä 22 lajia. Lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja muilta toimijoilta sekä sidosryhmiltä. Näkemyksensä voivat esittää myös kansalaiset.
Lajit on jaettu ehdotuksessa kolmeen ryhmään nykyisen levinneisyyden ja leviämisriskin perusteella. Joukossa on neljä eksoottista Suomessa tavattavaa lemmikki- sekä puutarha- ja akvaariokasvilajia. Näitä ovat pistia, japaninkelasköynnös, kuningaskäärme ja afrikankynsisammakko. Muita ehdotuksessa käsiteltyjä lajeja ei ole Suomessa tavattu.
Hallintasuunnitelmaehdotus perustuu Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen selvitykseen EU:n vieraslajiluettelon 22 vieraslajin levinneisyydestä, leviämisväylistä ja kustannustehokkaista torjuntakeinoista.
”Tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty luonnolle. Suunnitelmassa kerrotaan miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä mitä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita torjunnassa tarvitaan”, ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti kertoo.
Japaninkelasköynnöstä on Suomessa käytetty puutarhakasvina, ja sen on mahdollista vakiintua Suomen luontoon. Lajin hallintatoimeksi suositellaan esiintymien poistamista pihoista ja puutarhoista ympäristöön leviämisen rajoittamiseksi jo hyvissä ajoin siirtymäajan aikana. Viiden vuoden siirtymäaika päättyy 2.8.2027, jonka jälkeen japaninkelasköynnöstä ei saa enää kasvattaa.
Pistiaa käytetään akvaario- ja puutarhakasvina, ja sitä on havaittu yhdessä lammessa Suomessa kesällä 2023. Pistiakasvustot on hävitettävä luonnosta ja kasvatuskiellon mukaisesti myös akvaarioista, pihalammikoista ja maljakkoistutuksista viimeistään 2.8.2024.
Lemmikki- ja akvaariolajeja ei saa missään tapauksessa vapauttaa ympäristöön. Luontoon karanneet yksilöt on välittömästi poistettava. Jos omistajalla on ollut kuningaskäärme tai afrikankynsisammakko lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä EU:n vieraslajiluetteloon eli 2.8.2022, sen voi pitää eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka.
Lisäksi on tärkeä valistaa etenkin lemmikki- ja akvaarioharrastajia, mutta myös puutarhaharrastajia, EU-luetteloon kuuluvien lajien haitallisuudesta sekä tiedottaa niitä koskevista kielloista, erityisesti ympäristöön päästämis- ja maahantuontikiellosta, asianmukaisesta hävittämisestä sekä havaintojen ilmoittamisesta.
Hallintasuunnitelmassa esitetään ensisijaiset torjunta-alueet ja -toimenpiteet neljälle kasvilajille ja 17 eläinlajille sekä yhdelle ruskolevälajille.
Ryhmä 1: Suomessa tavatut lemmikit, puutarha- ja akvaariokasvit
• pistia (kasvilaji), japaninkelasköynnös, kuningaskäärme, afrikankynsisammakko
• Toimenpiteenä viestintä ja hävittäminen.
Ryhmä 2: Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit
• seljaröyhytatar (kasvilaji), siniraitakilli, amerikanbassi, mustapiikimonni, idänkäärmeenpää, amerikanruosterapu.
• Toimenpiteenä välitön poistaminen ja viestintä.
Ryhmä 3: Pienen leviämisriskin lajit
• silkkisailikki (kasvilaji), moskiittokala, marmorimoskiittokala, aksiskauris, thaimaanorava, punaperäbulbuli, suurpäätulimuurahainen, punatulimuurahainen, mustatulimuurahainen, pikkutulimuurahainen, japaninruskopaula (ruskolevälaji), kultasimpukka
• Toimenpiteenä levinneisyyden seuranta ja viestintä.
Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen keino edistää luonnon monimuotoisuutta
EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloita päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella. Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
Hallintasuunnitelmat ja niiden mukainen toiminta ovat keino torjua vieraslajiluetteloissa olevia lajeja. Niillä Suomi omalta osaltaan vastaa myös maailmanlaajuisiin ja EU-tasoisiin luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteisiin. Nyt ehdotettava hallintasuunnitelma on järjestyksessään viides. Se täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, ja yhdessä suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Lue lisää vieraslajien haitallisten vieraslajien torjunnasta Suomessa.
Lajihavainnot kerätään vieraslajiportaaliin
Kansalaisia kannustetaan kohdennetun viestinnän ja yleisen tiedotuksen avulla ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.
Luonnonvarakeskuksen taustaraportti hallintasuunnitelmaehdotukselle
Voimassa olevat hallintasuunnitelmat I, III, III ja IV
Lisätiedot:
ympäristöneuvos, Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)gov.fi
