Maatalousinvestointien tukiprosentit nousevat, ympäristökorvauksen suosituimpia toimenpiteitä rajoitetaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 seurantakomitea päätti 17.11. järjestetyssä kokouksessaan maaseutuohjelman toisesta ohjelmamuutoksesta.
– Hallitusohjelman kärkihankkeisiin liittyvä investointien ja ravinteiden kierrätyksen lisärahoitus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Toisaalta ohjelman toimenpanossa esille tulleet tarpeet ja hallitusohjelman velvoitteet näkyvät myös säästöinä, neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.
Ohjelmamuutosesitys lähetetään Euroopan komissiolle virallisesti tammikuussa 2016 ja päätöstä ohjelmamuutokseen odotetaan helmikuun 2016 loppuun mennessä.
Lisärahoituspotti maatalousinvestointeihin
Seurantakomitea päätti kokouksessa maatalousinvestointien lisärahoituksen kohdentumisesta. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraan saatujen lisävarojen avulla halutaan turvata tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus.
– Esimerkiksi eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa parantaviin investointeihin kannustamiseksi molempien alin tukitaso esitetään nostettavaksi 30 %:sta 35 %:in, maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Pääosa maatalousinvestoinneista rahoitetaan osarahoitteisina Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020, osa rahoitetaan kokonaan kansallisesti Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran varoista.
Tavoitteet saavutettu: uusia suojavyöhykkeitä ei voi enää hakea
Maaseutuohjelman ympäristökorvaukset ovat saavuttaneet jo ensimmäisenä vuonna erinomaisesti niille asetetut tavoitteet. Tavoitteet jo saavuttaneita toimia esitetään rajattavaksi rahoituksen riittävyyden takaamiseksi. Rajaukset tullaan kohdentamaan siten, ettei maaseutuohjelman ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaarannu.
Esimerkiksi suojavyöhykkeille asetettu 23 000 hehtaarin pinta-alatavoite ylittyi jo ensimmäisenä vuonna, sillä toteuma vuonna 2015 oli 57 890 hehtaaria. Uusia suojavyöhykkeitä ei voi enää tällä ohjelmakaudella hakea. Jo perustetuilla suojavyöhykkeillä on viiden vuoden säilyttämisvelvoite.
Lietelannan sijoittamisen osalta enimmäisosuus tuensaajan ympäristösitoumuksen korvauskelpoisesta pinta-alasta tulee olemaan 60 %, samoin ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätyksen osalta. Tietyiltä lohkokohtaisilta nurmitoimenpiteiltä ja aiemmilta erityistukisopimuksilta tullaan poistamaan mahdollisuus kasvattaa peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen perusteena olevaa tilakohtaista kasvipeitteisyysprosenttia.
– EU-osarahoitteisen ympäristökorvauksen rajaukset edellyttivät maaseutuohjelman ohjelmamuutosta, sillä asia ei ole pelkästään kansallisesti päätettävissä. Muutos tulee edellyttämään sitoumusten muuttamista ja viljelijöiden kuulemista, Malm kertoo.
Myös muita muutoksia tiedossa
Maaseutuohjelman seurantakomitea käsitteli kokouksessaan myös muita ohjelmamuutoksia. Hallitusohjelmasta tulevien säästöjen vuoksi luonnonhaittakorvausta leikataan 10 eurolla hehtaarilta vuodesta 2017 alkaen.
Maaseutuohjelman neuvontatoimenpidettä laajennetaan maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kansallisen valtionapuisen neuvonnan ja maatalousinvestointeihin liittyvien elinkeinosuunnitelmien lisäksi maatilat tarvitsevat neuvontaa maatilojen nykyaikaistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.
Maatalousinvestointeihin ja tilanpidon aloittamiseen liittyviin tukiin on liittynyt paikan päällä tehtäviä otantatarkastuksia, joita alueelliset ELY-keskukset ovat hoitaneet. Valvonnat keskitetään jatkossa Mavin valvontaosaston tehtäväksi, joka hoitaa myös hanke- ja yritystukia koskevat otantatarkastukset.
Myös hanketukien valintakriteereitä tullaan tarkentamaan.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 0295 16 2428
maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki, p. 0295 16 2437
etunimi.sukunimi@mmm.fi
