Maatalous- ja kalastusneuvosto pui maatalousuudistusta ja kalakantoja
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto jatkoi kokouksessaan 28. - 29.11.2012 Brysselissä keskustelua yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Asialistalla olivat myös syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuudet, EU:n ja Norjan kalastussopimus sekä Itävallan ehdotus uudeksi eurooppalaiseksi ruokamalliksi. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.
Puheenjohtajamaa Kypros antaa joulukuussa raportin siitä, mihin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusehdotuksien osalta on keskusteluissa päästy. Tavoitteesta osittaisen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta Kyproksen puheenjohtajuuskaudella luovuttiin, koska monet keskeiset neuvottelukysymykset ovat edelleen auki. Lisäksi monet jäsenmaat eivät ole valmiita tekemään ratkaisuja uudistuksesta ennen kuin EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä on päästy sopimukseen.
Ministeri Koskinen katsoi, että Suomi voi pääosin tukea puheenjohtajan valmistelemia ehdotuksia, mutta lisää keskustelua tarvitaan vielä mm. suorien tukien viherryttämisen yksityiskohtien, maaseudun kehittämistukien ennakoiden maksuaikataulujen, sokerikiintiöiden jatkamisen ja politiikan toimeenpanon yksinkertaistamisen osalta.
Yksimielisyys syvänmeren kalastuksesta
Ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen ehdotuksesta EU:n aluksien syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuosina 2013 ja 2014.
Lisäksi neuvosto keskusteli EU:n ja Norjan välisestä, Pohjois-Atlantin ja Pohjanmeren kalakantoja koskevasta kalastussopimuksesta. Sopimuksen piirissä olevia lajeja ovat mm. monet turska- ja kampelakalat, silli, ja makrilli. Neuvosto antoi komissiolle lisäohjeistusta toiselle neuvottelukierrokselle.
Neuvosto äänesti maitohapolla käsiteltävästä naudanlihasta. Suomi pidättäytyi äänestyksestä. Suomi suhtautuu kielteisesti eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittelyyn silloin, kun käytöllä pyritään korvaamaan tuotanto- ja teurashygieniassa ilmeneviä puutteita. Asetuksen puolesta tai vastaan ei saatu määräenemmistöä, joten komissio hyväksyy ehdotuksen.
Kestävyys eurooppalaisen ruokamallin rungoksi
Neuvoston kokouksessa käsiteltiin myös Itävallan ehdotusta uudesta eurooppalaisesta ruokamallista, joka perustuisi ruokaturvaan, elintarviketurvallisuuteen, elintarvikkeiden laatuun, erilaisuuteen, paikallisen ruoan mahdollisuuksiin ja ruoan arvostukseen. Näiden kaikkien tavoitteiden perusajatuksena olisi kestävyys.
Ministeri Koskisen mukaan Suomi tukee aloitetta uuden eurooppalaisen ruokamallin kehittämisestä:
- Olen samaa mieltä Itävallan kanssa siitä, että on tullut aika laajentaa eurooppalaista maatalousmallia ottamaan paremmin huomioon koko elintarvikeketju pellolta pöytään -periaatteen mukaisesti, ministeri totesi.
Hänen mukaansa ruokaturva, ruoan turvallisuus ja laatu, tuotteiden omaleimaisuus ja paikallisuus sekä informatiiviset pakkausmerkinnät ovat asioita, joita kuluttajat arvostavat koko ajan enemmän.
- Nämä ovat myös strategisia kysymyksiä Euroopan maataloustuotannon ylläpitämisen näkökulmasta ja meidän on otettava ne huomioon myös osana tulevaa maatalouspolitiikan uudistusta, Koskinen totesi.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 16 2269 (maatalous)
kalastalousneuvos Markku Aro, p. 0295 16 2349 (kalastus)
