Maataloustukien ehtoja ja korvaustasoja vahvistettiin

Valtioneuvosto hyväksyi 26. tammikuuta asetuksia, jotka määrittävät tuotannosta irrotettujen tukien sekä ei-tuotannollisten investointien korvaustasot ja ehdot. Lisäksi valtioneuvosto on hyväksynyt luonnonhaittakorvauksen ehdot.

Valtioneuvosto päätti maatalouden perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden tulotuen sekä ekojärjestelmätuen tukitasot ja ehdot vuodelle 2023

Maatalouden viljelijätukien kokonaisuus politiikkakaudelle 2023-2027 sisältää Euroopan unionin kokonaan rahoittamia suoria tukia, joiden tarkoitus on tukea maatilojen kannattavuutta. Suorien tukien kokonaisuuteen EU-tasolla pakollisena liitetyllä uudelleenjakotulotuella tukien jakaumaa painotetaan enemmän pienille ja keskisuurille maatiloille. Nuorten viljelijöiden tulotuki täydentää osaltaan erityisesti nuorille viljelijöille kohdennettuja tukia. Ekojärjestelmätuella edistetään ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteita.

Perustulotuki on tukikelpoiseen pinta-alaan perustuva yksinkertaisin tulotukimuoto. Tukeen käytetään vuonna 2023 yhteensä noin 292 miljoonaa euroa. Tukitasoiksi valtioneuvosto vahvisti vuodelle 2023 Etelä-Suomen AB-tukialueella 138,56 euroa hehtaarilta ja pohjoisen C-tukialueella 118,79 euroa hehtaarilta. Tukioikeuksia ei enää käytetä, vaan tuki maksetaan hakijan hallinnassa olevien tukikelpoisten hehtaarien perusteella.

Uudelleenjakotulotukeen oikeuttaa ala, joka on tukikelpoista perustulotuessa.  Uudelleenjakotulotukeen käytetään enintään 26 miljoonaa euroa. Tuki on enintään 17,68 euroa hehtaaria kohti, ja sitä maksetaan tilakohtaisesti korkeintaan 50 hehtaarille.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voi saada tuenhakija, joka on ensimmäisen perustulotukea koskevan hakemuksen jättämisvuoden lopussa korkeintaan 40-vuotias ja on tilalla määräysvallassa. Nuorten viljelijöiden tulotukea voi saada enintään viiden vuoden ajan. Uutena ehtona nuorten viljelijöiden tulotuessa on, että tuenhakijan tulee täyttää ammattitaitovaatimus samoin perustein kuin nuorten viljelijöiden aloitustuessa. Riittävä ammattitaitovaatimus on toisen asteen luonnonvara-alan tutkinto tai tietty määrä työkokemusta ja opintoja yhdessä.

Ammattitaitovaatimuksen tulee täyttyä ensimmäisenä tuen hakuvuonna viimeistään 31.8. 

Nuorten viljelijöiden tukeen käytetään enintään noin 13 miljoonaa euroa. Tukitaso on 88 euroa hehtaarilta, ja tukea voi saada enintään 150 hehtaarilta, kun aiemmin tukea maksettiin enintään 90 hehtaarin perusteella.

Ekojärjestelmätuki on uusi vapaaehtoinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Toimenpiteitä on neljä: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Ekojärjestelmätuen nurmitoimenpiteisiin sitoudutaan kalenterivuodeksi, mutta talviaikaisen kasvipeitteen ehtoja on noudatettava 31.10.-15.4.

Ekojärjestelmätuen nurmiin painottuvissa toimenpiteissä on rajoituksia kasvilajeissa, kasvinsuojelussa ja maan muokkauksessa. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan tukikelpoisesta alasta. C-tukialueella luonnonhoitonurmien ekojärjestelmätukea myönnetään enintään 10 prosentille tuenhakijan tukikelpoisesta alasta.

Ekojärjestelmätukeen käytetään enintään 86 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tukitasot ovat enintään seuraavat:
•    talviaikainen kasvipeite 50 €/ha
•    luonnonhoitonurmet 65 €/ha
•    viherlannoitusnurmet 80 €/ha
•    monimuotoisuuskasvit 300 €/ha

Kaikkien tukien osalta on huomattava, että tukitasoja voidaan vielä tarkentaa ennen tukien maksatuksia. Tarkennukset voivat johtua esimerkiksi ennakoidusta poikkeavista hakemuksilla ilmoitetuista pinta-alamääristä, ja viime kädessä katsotaan, että Suomelle myönnettyä EU:n maataloustukirahaston enimmäismäärärahaa ei ylitetä.

Tuenhakijan tulee olla aktiiviviljelijä saadakseen yllä kuvattuja suoria tukia. Kansallinen rekisteri, jota käytetään aktiiviviljelijän määrittelemiseksi, on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ). Y-tunnuksen lisäksi rekisteristä tulee olla todennettavissa tuenhakijan päätoimialana maatalouden harjoittaminen ja kuuluminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin alkutuottajana. Jos tuenhakija ei täytä rekisteriedellytyksiä, hänen on todistettava maataloustoiminnan harjoittaminen erillisellä selvityksellä. Aktiiviviljelijän määritelmän täyttämiseksi on otettu käyttöön raja, joka yksinkertaistaa järjestelmää. Enintään 5 000 euroa suoria tukia edellisenä vuonna saaneet tuenhakijat täyttävät aktiiviviljelijän ehdon suoraan.

Luonnonhaittakorvauksen ehdot vahvistettiin

Asetus luonnonhaittakorvauksesta sisältää säännökset luonnonhaittakorvauksen myöntämisen ja maksamisen yleisistä edellytyksistä, korvausalueista, korvauksen määrästä ja maatilan koon vaikutuksesta luonnonhaittakorvauksen määrään. Luonnonhaittakorvaus on EU:n Maaseuturahastosta rahoitettava toimenpide, joka sisältyy Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaan vuosille 2023-2027 (CAP-suunnitelma).

Luonnonhaittakorvauksen korvaustasot ovat samansuuruiset kuin rahoituskaudella 2014-2020, paitsi kotieläintiloille ei makseta enää korotusta luonnonhaittakorvauksen kautta. Samoin korvauksen muut ehdot ovat pääpiirteissään samanlaiset kuin edellisellä rahoituskaudella. Luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat kustannukset vuodelle 2023 ovat noin 496 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on noin 77 miljoonaa euroa, valtion osuutta noin 102 miljoonaa euroa ja kokonaan kansallisesti rahoitettavaa luonnonhaittakorvausta noin 317 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus rahoituskaudella 2023-2027 on maaseuturahaston osalta 43 prosenttia.

Valtioneuvosto päätti ei-tuotannollisten investointien korvaustasot ja ehdot vuodelle 2023

Ei-tuotannollisten investointien tukeminen on osa maaseuturahoituksen kokonaisuutta. Tukeen käytetään vuonna 2023 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa ja vuosina 2023-2029 yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Ei-tuotannollisten investointien korvaus maksetaan toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella Korvaustaso yli 0,5 hehtaarin kohteissa on enintään 12 000 € hehtaaria kohden ja 0,3-0,5 hehtaarin kohteissa enintään 4 100 € per kohde. Suunnittelukustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia ei-tuotannollisten investointien toimenpiteestä, mutta suunnittelua voidaan rahoittaa Neuvontapalvelut -toimenpiteestä.

Ei-tuotannolliset kosteikkoinvestoinnit edistävät maatalouden vesiensuojelua, maatalousluonnon monimuotoisuutta ja kasvihuonekaasujen hillintää sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana.
Tuensaajana voi olla viljelijä, rekisteröitynyt yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö.

Kosteikkoinvestoinnilla tulee olla toimenpidesuunnitelma, joka huomioi investoinnin yksilöidyt tavoitteet. Kosteikon valmistuttua kosteikon hoidosta on tehtävä viisivuotinen ympäristökorvausten mukainen ympäristösopimus kosteikkojen hoidosta.

Lue lisää:
MMM:n tiedote: Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023

Ruokaviraston tukihakuoppaat
Valtioneuvoston päätökset

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Riikka Knaapi, p. 029 5162001 (ekojärjestelmätuki)
Erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, p. 029 5162138 (aktiiviviljelijä ja perustulotuki)
Erityisasiantuntija Pekka Pihamaa, p. 029 5162289 (uudelleenjakotulotuki ja nuorten viljelijöiden tulotuki)
Neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen, p. 029 5162217 (luonnonhaittakorvaus)
Erityisasiantuntija Heini Lehtosalo, p. 0295 162057 (ei-tuotannolliset investoinnit)
Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 029 5162248

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi