Ministeri Koskinen: Suomessa pitää hyödyntää kaikkia uusiutuvan energian muotoja

EU:n uusiutuvan energian tavoitteet asetettiin keväällä 2009. Uusiutuvan energian edistämisessä on nyt takana kolme vauhdikasta vuotta. Jäsenmaiden edellytetään raportoivan edistymisestään ensimmäisen kerran jo tämän vuoden lopussa - ja tästä eteenpäin joka toinen vuosi vuoteen 2020 asti.

Hallitus on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden Suomessa 38 prosenttiin. Alusta asti on ollut tiedossa, että EU-tavoitteeseen pääseminen tulee olemaan haastavaa. Kansallisesti uusiutuvan energian edistäminen onkin otettu tosissaan. Edistämiskeinoja ja tukimalleja on pyritty miettimään uudelta pohjalta. Osana uusiutuvan energian velvoitepakettia on uudistettu vanhoja tukijärjestelmiä ja luotu aivan uusia. Osaltaan myös korotukset fossiilisten polttoaineiden valmisteveroihin ohjaavat kulutusta uusiutuvien energioiden suuntaan.

Mielestäni Suomessa pitää hyödyntää kaikkia uusiutuvan energian muotoja eli panostaa mahdollisimman paljon kaikenlaisen uusiutuvan energian rakentamiseen. Myös Suomen energiaomavaraisuutta tulee lisätä kaikin mahdollisin keinoin. Tänä päivänä vain kolmannes käyttämästämme energiasta on kotimaista alkuperää. Energiaomavaraisuuden lisääminen tarjoaa uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia kotimaassa.

Tulevina vuosina oman lisähaasteensa uusiutuvan energian edistämiseen tuovat valtiontalouteen kohdistuvat säästövaatimukset. Silloin, kun uusiutuvan energian tukemiseen käytetään budjettivaroja, on pidettävä mielessä valtiontalouden mahdollisuudet tukea eri tuotantomuotoja. Valtion tuet tulisikin ohjata sinne, missä niiden vaikuttavuus on paras mahdollinen.

Hyvät kuulijat,
Metsähakkeen osuuden on kaavailtu olevan Suomen uusiutuvan energian lisäyksestä jopa puolet. Tämän mukaisesti on uudistettu myös tukijärjestelmiä, joilla halutaan lisätä metsähakkeen käyttöä.
Energialaitosten tuet uudistettiin viime keväänä. Metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksetaan muuttuva sähköntuotantotukea. Aiempaan sähköntuotannon verotukeen verrattuna olennainen ero on siinä, että nykyinen tuki on sidottu päästöoikeuden hintaan. Viime kuukausina päästöoikeuden spot-hinta on käynyt niinkin alhaalla kuin kymmenessä eurossa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmästä on maksettu maksimitukea eli 18 euroa per tuotettu megavattitunti sähköä. Tukimalli on osoittautunut hyväksi sähköntuottajien ja metsähakkeen toimittajien kannalta. Ilman tätä uutta järjestelmää vanhalla kiinteällä sähköveron palautuksella hakkeen käyttö olisi varmastikin romahtanut vastaavassa tilanteessa. Toimijoiden energiamarkkinavirastolle toimittamien ennakkoilmoitusten mukaan näyttäisi, että metsähakkeen käyttömäärät ovat olleet tänä vuonna ilahduttavan korkealla tasolla.

Myös metsäpään tuissa puhaltavat muutosten tuulet. Odotamme edelleen komission hyväksyntää pienpuun energiatuelle, jonka on tarkoitus korvata nykyiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Nykyiset kemeran energiapuutuet ovat siis voimassa siihen asti kunnes pienpuun energiatuki astuu voimaan. Uusimman arviomme mukaan PETU tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2012 vapusta lähtien. Otaksun teistä suurimman osan jo kuulleenkin, että hallituksen linjaamien budjettileikkausten vuoksi pienpuun energiatuen kokonaistuen määrä tulee olemaan alempi kuin lakia valmisteltaessa arvioitiin. Tämän mukaisesti on linjattu, että aiemmin esitetty 10 euron kuutiokohtainen tuki alennetaan 8 euroon. Tuen hehtaarileikkuri puolestaan alenee 45 kuutiosta 40 kuutioon hehtaaria kohden. Tukitason alentaminen vaikutti osaltaan siihen, että metsäteollisuus ry on vetänyt PETU-järjestelmää koskevan kantelunsa pois komissiosta.

Olennaista on turvata tukijärjestelmien ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ja turvata siten alan markkinaehtoinen kehittyminen. Viime vuosikymmeninä energiapuun korjuuseen ja haketukseen kohdistetut valtiontuet ovat edesauttaneet korjuuketjujen ja logistiikan kehittämistä. Toisaalta on huolehdittava, että tukijärjestelmät eivät saa muodostua energiapuun korjuun järkevän kehittämisen esteeksi. Vastaavasti yksi keskeisimmistä tavoitteista on, että energiatuilla ei sekoiteta puumarkkinoita. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa päätettyjen tukien yhteisvaikutusta puumarkkinoihin onkin päätetty arvioida. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitellään parhaillaan mallia, jonka avulla vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tulevaisuudessa. Ensimmäinen selvitys energiatukien vaikutuksista puumarkkinoihin on määrä antaa eduskunnalle jo ensi vuonna.

Arvoisa seminaariväki,
Metsäenergia ei tarkoita, eikä sen pidä tarkoittaa yksinomaan puun polttamista. Tarvitaan edelleen tutkimusta ja uusia innovaatioita puuperäisten, uuden sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Toivoakseni biojalostamoinvestointeja käynnistyy lähivuosina niin, että uudet biopolttoaineet saa¬daan pian myös tuotantovaiheeseen.

Yhteinen haasteemme on varmistaa, että metsäenergialla on riittävän hyvä ja toimiva reitti "metsästä kattilaan". Metsäenergian lisääntyvä käyttö edellyttää varmoja raaka-ainevirtoja ja kustannustehokkaita logistisia ratkaisuja. Useassa asiassa on vielä kehitettävää - niin mittauksessa, energia¬puun kosteuden ja laadun hallinnassa, toimitusvarmuudessa kuin logistiikassakin. Haasteiden ohella haluan korostaa myös uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia, joita asetettuun EU-tavoitteeseen pyrkiminen meille tuo. Metsäenergian kasvu luo uusia tilaisuuksia mm. metsäpalveluyrittäjille. Meidän tulee uudistaa rakenteita ja miettiä uusia keinoja metsäyrittäjyyden kehittämiseen, niin että metsäenergia voidaan toimittaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tässä yhteydessä todettakoon muutama sana yhdestä ajankohtaisesta kehittämiskohteesta, eli energiapuun mittauksesta. MMM on uudistamassa puutavaranmittauslakia vuonna 2013. Lakiuudistuksen suurin yksittäinen muutos on energiapuun mittaamisen ottaminen lain soveltamisalan piiriin. Tämä edistää osaltaan kehittyvien energiapuumarkkinoiden toimivuutta. Puutavaran käsite voitaisiin tässä yhteydessä laajentaa kattamaan myös energiapuu ja sen eri lajit. Käsitteen laajennus vastaisi käytännön toiminnassa jo tapahtunutta kehitystä. Uudessa laissa käytettäisiin tilavuuden ja massan mittaamiseen perustuvia mittaustapoja, jotka ovat Energiapuun mittaustoimikunnassa eri tahojen hyväksymän sopimuksen mukaisia. Energiasisällön (MWh) mittaus jäisi siten edelleen soveltamisalan ulkopuolelle. Energiasisällön määrittämistä tai muutenkaan hakkeen laadun tarkempaa määrittämistä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää lakiin, sillä hakkeen kosteuden ja laadun määrittämiseen on olemassa toimivia standardeja, joita voidaan soveltaa sopimuspohjaisesti sopimustahojen kesken. Lain uudistuksessa metsänomistajan etua turvaava ns. heikomman osapuolen suoja säilytetään entisellään.

Hyvät kuulijat,
Uskon, että Suomi voi saavuttaa yhteisin ponnistuksin uusiutuvan energian tavoitteet. Myös metsähakkeen käyttömäärien kaksinkertaistaminen nykyisestä vaatii työtä. Kiitos vuosikymmenten hyvän metsänhoidon ja pitkäjänteisen työn, meillä on tänä päivänä runsaat metsävarat eli potentiaalia myös metsäenergian lisäämiseen. Viimeisimpien metsiemme kasvua koskevien tietojen mukaan metsät kasvavat jo yli 100 milj. kuutiometriä vuodessa. Voimme olla myös ylpeitä ja tyytyväisiä siitä, että metsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Olemme ylittäneet esimerkiksi 1990-luvun loppupuolella kansallisessa metsäohjelmassa (KMO 2010) asetetut metsähakkeen käytön tavoitteet. Tähän olemme päässeet eri osapuolten - joista mainittakoon mm. metsäomistajat, korjuuyrittäjät, metsäteollisuus ja energiatuottajat - hyvällä yhteistyöllä. Toivon, että eri osapuolten hyvä yhteistyö jatkuu myös tulevina vuosina! Haluan toivottaa teille antoisia bioenergiapäiviä!