Ministeri Leppä: Säädökset eivät enää estä kahvilaa leipomasta pullaa ja piirakoita lähimaidolla
Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen hygieniasta annettua asetusta. Uusi asetus yksinkertaistaa aikaisempaan nähden elintarvikehuoneistojen rakenteellisia vaatimuksia ja henkilökunnan suojavaatetusvaatimuksia sekä laajentaa raakamaidon ammattikäyttöä ja tuottajien omien teuraseläinten käyttöä. Uusi asetus tulee voimaan 1.6.2017.
Elintarvikehuoneistoiksi ilmoitettujen tilojen rakenteelliset vaatimukset yksinkertaistuvat aiempaan asetukseen nähden.
– Asetuksessa on paremmin huomioitu toimintojen ajallisen erottamisen mahdollisuus, eikä esimerkiksi siivousvälineille vaadita enää erillistä tilaa. Jatkossa riittää, että välineet ovat puhtaat ja toimivat, kertoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Myös elintarvikehuoneiston henkilökunnan suojavaatetusta koskevaa vaatimusta on yksinkertaistettu siten, että esimerkiksi päähineen käyttö pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittelyssä riippuisi tilanteesta eikä olisi enää aina pakollista.
Ilmoitetun elintarvikehuoneiston asiakastiloihin saa jatkossa tuoda näkövammaisen henkilön opaskoiran, kuulovammaisen henkilön kuulokoiran ja fyysisesti vammaisen henkilön avustajakoiran lisäksi myös muun vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä avustavan koiran kuten tuki- ja hypokoiran. Muutos laajentaa edellä mainittujen hyötykoirien pääsemistä esimerkiksi ruokakauppojen asiakastiloihin, joihin tavalliset lemmikit eivät pääse. Ravintoloihin ja kahviloihin lemmikkejä on voinut tuoda jo viitisen vuotta, mikäli tarjoilutilan omistaja on niin päättänyt.
Helpotuksia teurastuskäytäntöihin ja raakamaidon käyttöön
Alkutuotannon toimija voi jatkossa toimittaa omistamansa teurastettavat eläimet loppuun teurastettaviksi ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon, jos eläinten teurastus on aloitettu alkutuotantopaikalla ja jos liha ja muut tuotteet palautuvat alkutuotannon toimijalle hänen yksityistaloudessaan käytettäväksi. Tällaista elintarvikehuoneistoa ei tarvitsisi hyväksyä teurastamoksi eikä siinä käsiteltävää lihalle tehtäisi lihatarkastusta.
Asetuksen perusteella raakamaitoa voidaan jatkossa käyttää elintarvikkeiden valmistukseen myös niissä vähittäismyyntipaikoissa, jotka eivät sijaitse maidontuotantotilan yhteydessä, edellyttäen, että valmistukseen liittyy pastörointia vastaava lämpö- tai muu käsittely. Täten esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa voitaisiin käyttää muualta ostettua raakamaitoa leivonnaisten ja muiden kuumennettujen ruokien valmistukseen.
–Säädökset eivät enää estä pikkukahvilaa leipomasta pullaa ja piirakoita lähellä tuotetulla raakamaidolla. Tämä on yksi uusi käytännön esimerkki siitä norminpurkutyöstä, jolla helpotamme tuottajien ja yrittäjien arkea ja parannamme lähiruoan saatavuutta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Nyt tehdyn asetusmuutoksen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion norminpurkukierroksella tuottajilta ja muilta tahoilta keräämä palaute.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, p. 050 524 5761, sebastian.hielm(at)mmm.fi
ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 050 341 9934, jukka-pekka.kataja(at)mmm.fi
