Hyppää sisältöön
Media

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tiedottavat
Ministeri Tiilikainen: Nyt on aika sopia saimaannorpan suojelusta

maa- ja metsätalousministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 2.2.2016 10.31
Tiedote

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kannustaa vesialueen omistajia tekemään sopimuksia kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi aiempaa laajemmalle alueelle. Sopimusten tarjoaminen kalaveden omistajille alkaa tänään.

Ministeri Tiilikainen otti kantaa saimaannorpan suojeluun ja osallistui saimaannorpan pesäkinosten tekemiseen Saimaan Pihlajavedellä Sulkavalla tiistaina 2.2. Tilaisuuden järjestivät paikalliset tahot yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa.

Tiilikaisen mukaan saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisten tahojen kanssa, mikä on myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.

– Norppakanta kasvaa suojelustrategian mukaisesti ja norppa on levittäytynyt laajemmin takaisin vanhoille esiintymisalueilleen. Sopimusten tekemistä suositellaankin todettujen pesintöjen perusteella aikaisempaa suuremmalle alueelle ja sopimustarjoukset lähtevät nyt entistä useammalle, että myönteinen kehitys voi jatkua, toteaa ministeri Tiilikainen.

Vanhat kalastusrajoitussopimukset päättyivät vuoden vaihteessa. Aiemman 2000 neliökilometrin verkkokalastuskiellon sijaan uusi tavoitealue on Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän esityksen mukaan laajuudeltaan 2 600 neliökilometriä. Tavoitteen toteuttamiseksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus postittaa tänään 320 sopimustarjousta kalaveden omistajille. Niistä 60 kirjettä eli lähes viidennes on osoitettu laajennetulle uudelle alueelle. Kaikki alueen osakaskunnat, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, saavat sopimustarjouksen helmikuun alkupuolella.

– Viime vuosikymmenenä kalastusrajoituksista on sovittu laajalti, mikä on tuottanut tulosta. Olemme myös havainneet, että sopimusten avulla tietoisuus rajoituksista ja norpan suojelusta kasvaa, Tiilikainen sanoo.

– Sopimustarjoukseen kannattaa tarttua, koska näin osakaskunnat voivat osoittaa sitoutuneisuutensa norpan suojeluun. Sopimuksen solmineet osakaskunnat saavat myös taloudellista korvausta kalastusrajoitusalueelta, Tiilikainen jatkaa. 

Kalastusrajoituksia on sopimuksissa kehitetty siten, että sopimus pitää sisällään kaikki saimaannorpan suojelemiseksi asetut kalastusrajoitukset. Verkkokalastuskielto säilyy ennallaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun asti (15.4.–30.6.). Tänä aikana saisi kuitenkin jatkossa kalastaa muikkuverkoilla.

Lisäksi tavoitteena on yhdistää nykyiset kaksi erillistä ja alueellisesti rikkonaista kalastusrajoitusaluetta yhdeksi yhtenäiseksi rajoitusalueeksi.  Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös asetusta kalastusrajoituksista.

Ilmaston lämpeneminen haittaa pesintää - Apukinokset elintärkeitä

Ilman lumipesän suojaa kuutit ovat alttiimpia häiriöille, kylmettymisen aiheuttamalle stressille, nopeille veden korkeuden vaihteluille ja petojen saalistukselle. Leutoina talvina pedot ovat myös aktiivisempia pesimäympäristöissä. Pesät saattavat myös romahtaa ennen kuuttien itsenäistymistä, jos lunta on kovin vähän ja kevät on varhainen.

– Lumitilanne Saimaan jäillä on osin heikko ja pesäkinokset pieniä, että norpan pesintä voisi onnistua. Aiempina vuosina kolatut apukinokset ovat olleet elinehto norpalle ja haluan kiittää kaikkia vapaaehtoisia ja Metsähallitusta pesien rakentamisesta, ministeri Tiilikainen sanoo.

Viime talvena lumen vähyyden vuoksi tehtyihin apukinoksiin syntyi noin kolmannes kuuteista. Vuonna 2014 osuus oli suurempi, sillä poikasista arviolta noin 80 prosenttia syntyi apukinoksiin.

Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppia on nyt noin 320 yksilöä. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2025.

Lisätietoja:
ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Jyrki Peisa p. 050 364 0836, jyrki.peisa@ymparisto.fi
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2404, eija.kirjavainen@mmm.fi
ylitarkastaja Matti Osara, ympäristöministeriö, p. 0295 250 216, matti.osara@ymparisto.fi