Ministeriö esittää edelleen ilveskannan kasvun rajoittamista
Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 459 ilvestä kuluvalle metsästyskaudelle. Määrä on huomattavasti enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi kestäväksi kannan verotukseksi. Poikkeuksellisella toimenpiteellä pyritään jo toisena vuonna peräkkäin hidastamaan ilveskannan kasvua. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.
Pohjois-Suomeen ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 80 ilvestä, Itä-Suomeen 238 ilvestä ja läntiseen Suomeen 141 ilvestä.
RKTL:n arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2300–2500 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1905–2060 yksilöä. Näin suuri nousu ilveksen kanta-arviossa osoittaa, että kanta on hyvin elinvoimainen. Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti.
Ilveskannan hoitosuunnitelmassa kannanhoidolle on asetettu 4 päätavoitetta: 1) Ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena, 2) elinvoimaisen kannan läsnäolosta koituvat haitat tulee minimoida, 3) kansalaisten ilvestietämystä tulee lisätä ja 4) ilveskannan tulee säilyä ihmisarkana.
Käytännössä kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään tasaamaan ilveskannan kehitystä niin, ettei voimakkaita tihentymäalueita pääsisi syntymään eikä ilvesten runsastuminen ja levittäytyminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa tai haittaa paikalliselle väestölle tai elinkeinoille. Kasvavan ilveskannan myötä myös riistanhoidolliset näkemykset eli esimerkiksi ilveksen vaikutus muiden eläinlajien kantojen kehitykseen tulevat esille kannanhoidossa.
Ministeriö on huolissaan paikallisten asukkaiden ilvesvastaisuuden lisääntymisestä. Nyt esitettävillä toimenpiteillä pyritään vähentämään paikallisia ristiriitoja ja saavuttamaan runsaan ilveskannan alueella asuvien hyväksyntä ilvesten suojelulle. Tänään lausunnolle lähteneessä määräyskirjeluonnoksessa esitetään vähintään 60 ilveksen kiintiötä poronhoitoalueen ulkopuolelle yksinomaan turvallisuusuhkaa aiheuttavien ilvesten torjumiseksi tai erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi. Kiintiö sisältyy edellä mainittuun suurimpaan sallittuun saalismäärään. Kiintiötä ei ole jaettu suuralueitten kesken, jotta riistanhoitopiireillä on mahdollisuus osoittaa yhteisestä kiintiöstä lupia sinne missä ongelmia todella on.
Määräyskirjeluonnoksessa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota poronhoitoalueeseen, jossa ilveksen aiheuttamat vahingot olivat useamman vuoden voimakkaassa kasvussa. Vaikka vuoden 2010 lopun vahinkotietoja ei varmuudella voida tietää, näyttää siltä, että ilveksen aiheuttamat vahingot ovat merkittävässä laskussa lisääntyneen metsästyksen johdosta. Vuonna 2009 suurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat reilut 3,45 miljoonaa euroa, josta ilvekset aiheuttivat noin 1 miljoonan euron vahingot. Ministeriö arvioi, että vuonna 2010 ilvekset ovat tähän mennessä aiheuttaneet noin 500 000 euron vahingot porotaloudelle, mikä on kuitenkin edelleen yli kaksinkertainen viiden vuoden takaisiin vahinkoihin nähden.
Lupien enimmäismäärä on poronhoitoalueen osalta edellisvuosien tapaan huomattavasti yli RKTL:n arvioiman kestävän verotuksen. Ministeriö pyrkii tällä toimenpiteellä pienentämään poronhoitoalueen ilveskantaa sekä ilvesten aiheuttamia porovahinkoja.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-160 52283, 040 733 6229
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 09-160 52469, 040-867 2667
