Ministeriö ehdottaa suurpetoasioiden päätösvallan siirtämistä riistanhoitopiireihin
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että riistanhoitopiireille annettaisiin oikeus myöntää erityisen merkittävien vahinkojen uhkaa aiheuttavien sekä turvallisuutta uhkaavien suurpetojen poikkeuslupia mihin vuoden aikaan tahansa. Kyseessä on ns. häirikköpetojen poistaminen, joita koskeva hidas lupaprosessi on viime aikoina suurpetopolitiikassa nostattanut eniten kritiikkiä. Tätä koskeva esitys metsästysasetuksen 28 §:n muuttamisesta lähetetään lausunnolle 21.5.
Keskeistä ehdotetuissa muutoksissa on ministeriössä nyt tehtävien yksittäisten tapausten hallinnollisten päätösten delegoiminen aluehallinto-organisaatiolle sekä näiden hakemusten käsittelyn nopeuttaminen hallitusohjelman mukaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö tulisi edelleen ohjaamaan hallinnollisilla määräyksillä riistanhoitopiirien toimintaa ja asettamaan suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille. Riistanhoitopiirien osalta kyseessä olisi aina tapauskohtainen harkinta ns. ongelmatapausten ratkaisemiseksi. Luvat tulisi kohdentaa tarkasti vahinko- tai uhka-alueelle ja lupien tulisi olla voimassa vain lyhyen määräajan.
Suurpetokantojen kasvu on johtanut siihen, että maa- ja metsätalousministeriöön lähetettyjen poikkeuslupahakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Tämä on johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen. Ministeriössa käsitellään vuosittain noin 120-140 hakemusta. Vuodeksi 2007 ministeriö pyrki olemassa olevan suurpetojen pyyntilupajärjestelmän puitteissa siirtämään päätösvaltaa piireille. Lisäksi viimevuotinen metsästysasetuksen muutos siirsi riistalintujen sekä eräiden riistanisäkkäiden rauhoitusaikaiset poikkeusluvat piireille. Ministeriölle lähetettyjen poikkeuslupahakemusten määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt näiden toimenpiteiden seurauksena. Tänä vuonna toukokuun puoleen väliin mennessä hakemuksia oli tullut jo 73.
Vaikka suurpetokannat ovat tähän vuoteen saakka olleet tasaisessa kasvussa, viime talven aikana saadut tiedot osoittavat etenkin susikannan kehityksen muuttuneen. Talven aikana saadut tiedot osoittavat arvion susikannan koosta alentuneen hyvinkin voimakkaasti. Luvallisen pyynnin prosentuaalinen osuus ei ole kuitenkaan kasvanut.
Todennäköisin syy on, että laiton tappaminen on kasvanut. Merkittävin syy tähän on maa- ja metsätalousministeriön oletuksen mukaan byrokraattinen ja hidas poikkeuslupien käsittelyprosessi sekä lupamäärien vähäisyys. Paikallisten ihmisten sietokyky tietyillä alueilla on ylittynyt, eikä luvan hakemista mielletä enää tehokkaaksi välineeksi hallita kasvavaa susikantaa. Vastaavanlainen ilmiö on havaittu myös muualla maailmalla.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 040 735 3173
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229