Kansallinen metsäohjelma 2015 valmis
Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätökset kahdesta suuresta metsien käyttöä suuntaavasta ohjelmasta: vuoteen 2015 ulottuvasta tarkistetusta Kansallisesta metsäohjelmasta ja sen "sisaresta", Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta METSOsta (2008–2016). Ohjelmien samanaikaisella käsittelyllä varmistetaan, että metsien talouskäyttö ja suojelu kaikkine elinkeinoineen voidaan sovittaa tasapainoisesti yhteen.
Kansallisia metsäohjelmia on laadittu Rion ympäristökonferenssin periaatteiden mukaisesti vuodesta 1993 lähtien. Ohjelmien tavoitteena on metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen. Suomen ohjelmaa on kansainvälisesti pidetty esimerkillisenä erityisesti sisällön monipuolisuuden ja ohjelman laajapohjaisen valmistelun ja toimeenpanon ansiosta.
Ohjelman sisältö
Metsiin perustuvaa hyvinvointia voidaan lisätä luomalla uusia puuhun ja metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita, kasvattamalla merkittävästi kotimaisen puun käyttöä sekä vahvistamalla metsäluonnon monimuotoisuutta. Kansallisen metsäohjelman mukaan tulee Suomen jatkossakin olla kestävän metsätalouden- ja osaamisen edelläkävijä.
Ohjelman lyhyen aikavälin tärkein tavoite on lisätä kotimaisen puun käyttöä 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa Venäjän puuntuonnin korvaamiseksi. Valtiovalta tukee tehokkaamman metsävaratietojärjestelmän kehittämistä, metsäsuunnittelua ja metsänomistajien neuvontaa.
Pidemmällä aikavälillä metsäalan kilpailukykyä vahvistetaan edistämällä puun monipuolisempaa käyttöä. Nykyisten tuotteiden rinnalle tarvitaan uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja enemmän resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Metsien ilmasto- ja energiahyötyjä lisätään muun muassa lisäämällä puupohjaisen energian ja puutuotteiden käyttöä. Metsähakkeen käyttötavoite kohoaa 8–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä, kun käyttö nyt on noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä.
Metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistetaan METSOn keinoilla eli vapaaehtoisilla suojelusopimuksilla, kaupoilla ja luonnonarvosopimuksilla. Metsänomistajan näkökulmasta metsiin perustuvat tulot monipuolistuvat. Tulonsaantimahdollisuuksia lisäävät puun myyntitulojen lisäksi monimuotoisuuden turvaamisesta saadut korvaukset sekä tulevaisuudessa metsien virkistysarvokauppa ja mahdollisesti myös hiilinielukauppa.
Ohjelman rahoitus
Kansallisessa metsäohjelmassa on yksilöity 134 toimenpidettä vastuutahoineen. Julkisesta rahoituksesta vastaa seitsemän ministeriötä, mutta myös yksityisen rahoituksen rooli on merkittävä. Hallitus vahvisti kehyspäätöksessään 13.3.2008 rahoitusraamit kaudelle
2009–2012. Kestävän metsätalouden rahoituksen mukaiseen toimintaan varatuilla 288 miljoonalla eurolla tuetaan metsien hoitoa ja perusparannusta. Metsäkeskusten 23,5 miljoonan euron lisärahoitus suunnataan metsänomistajien neuvonnan ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sekä ajantasaisen metsävaratiedon kokoamiseen.
Metsätaloutta uhkaavan työvoimapulan helpottamiseksi työvoima- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen koulutuksen kehyksestä suunnataan 24 miljoonaa euroa metsäkonekuljettajien koulutukseen. Yksityisteiden valtionapuun sekä teiden ja ratojen kunnossapitoon ja perusparannukseen on varattu 225 miljoonaa euroa. Metsäsektorin tutkimukseen suunnattua eri hallinnonalojen rahoitusta on mahdollista lisätä porrastetusti 130 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon, mikäli myös yksityisen sektorin rahoitus lisääntyy. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla on käytettävissä rahoitusta puuta jalostavien yritysten ja luontomatkailuyritysten yritystukiin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Jouni Lind (09)160 53323, 050 521 3305;
osastopäällikkö Aarne Reunala (09) 160 53350, 0400 437 222;
pääsihteeri Marja Kokkonen (09)160 52923, 040 524 6267
