Porotutkimuksen toimintaympäristöä toivotaan taloudellisesti kestävälle pohjalle
Porotalouden nykytilaa selvittänyt työryhmä haluaa porontutkimukselle pitkän aikavälin tutkimusohjelman sekä esittää Paliskuntain yhdistyksen hallinnoiman koeporotarhan siirtämistä Luonnonvarakeskukselle. Näiden avulla voidaan varata ja kohdentaa riittävät resurssit sekä ylläpitää tutkimuksessa tarvittavan infran ylläpitoa taloudellisesti kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa. Työryhmä haluaa myös kehittää porontutkimuksen monitieteellistä ja kansainvälistä yhteistyötä.
Työryhmä listaa esityksessään useita tutkimusteemoja biologiseen tutkimuksen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan sekä talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.
Porolaitumien osalta työryhmä haluaa saada lisää tietoa porolaidunten ekologiasta, laidunten ekologiseen tilaan vaikuttavista mekanismeista ja tekijöistä sekä porolaitumien sopeutumisesta muutoksiin.
Poron ravitsemuksen ja jalostuksen lisäksi työryhmä haluaa lisää tutkimusta porojen lisäruokintaan, rehuihin ja ruokintamenetelmiin erilaisissa tilanteissa ja eri alueilla.
Poronlihan tuotannon lisäksi tutkimusta vaativat hygienia, laatu, koostumus ja jatkojalostus. Lisäksi tietoa tarvitaan poronhoito-oikeudesta, poronhoitokulttuurista sekä poronhoidon kannattavuudesta.
Muuttuvassa ympäristössä tarvitaan tutkimustietoa
Poronhoidon sopeutumisessa muuttuvaan ympäristöön tarvitaan tutkimuksen tuottamaa tietoa. Tutkimuksen ja tiedon lisäksi elinvoimainen toiminta vaatii resursseja erityisesti käytännön hankkeisiin, kuten neuvontaan ja toimijoiden koulutukseen.
Poronliha mielletään usein eettisesti hyväksyttävämmin tuotetuksi kuin maatalouden kotieläinten liha, koska eläimet saavat liikkua vapaasti luonnossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuotantoketjun vaiheet perustuvat dokumentoituihin ja käytettävissä olevan tiedon mukaan parhaisiin menetelmiin. Keskeisiä ovat monipuoliset luonnonlaitumet, riittävä ja oikeanlaatuinen ravinto sekä eläinten käsittelytavat hoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Kutuharjun porotarha Luonnonvarakeskukselle
Työryhmä esittää myös Inarin kunnassa sijaitsevan Kutuharjun koe-porotarhan rakennusten ja rakennelmien siirtämistä Paliskuntain yhdistykseltä Luonnonvarakeskukselle.
- Koeporotarha on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja siellä on vuosikymmenien aikana tehty merkittävää tutkimustoimintaa. Lisäksi se on paikka, joka mahdollistaa niin kansallisen kuin kansainvälisenkin tutkimusrahoituksen haun. Koeporokarjasta on pitkän aikavälin tietoa ja se tarjoaa mahdollisuuden porokarjan populaation optimoinnin, ruokinnan, käyttäytymisen, pito-olosuhteiden ja terveydentilan tutkimukselle, sanoo neuvotteleva virkamies, työryhmän jäsen Markku Himanen.
Elinkeinon kannalta koeporotarha on keskeinen paikka ja tutkimuksen kehittäminen ja erityisesti biologisen perustutkimuksen kehittäminen edellyttävät tutkimuksessa tarvittavan infran ylläpitoa taloudellisesti kestävällä pohjalla. - Erityisesti koe-eläinten ja näytteiden käsittelytilat edellyttävät uudistamista.
Lisäksi koeporotarhan tunnettavuutta on lisättävä. - Tilaa pitää markkinoida koti- ja ulkomaisten tutkijoiden käyttöön.
Työryhmä haluaa edelleen selvittää porotutkimuksen ja kehittämistoiminnan pitkän aikavälin resursointitarpeet. Työryhmä esittääkin MMM:lle selvitystyön määräajan jatkamista 30.11.2020 saakka.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Markku Himanen, 0295 162 472, markku.himanen(at)mmm.fi
