Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Suomi luopuu etelänjauhiaisen suoja-alueesta

Maa- ja metsätalousministeriö
6.2.2018 8.23
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että etelänjauhiaisen koko maan kattava suoja-alue ei enää nykyisissä olosuhteissa vastaa tarkoitustaan ja siitä voidaan luopua. Ministeriö esittää Euroopan komissiolle suoja-alueoikeudesta luopumista ja se tulee voimaan kesäkaudella 2018.

Etelänjauhiainen on kasvihuoneessa koriste- ja vihanneskasveja vioittava hyönteinen, joka voi levittää myös kasveille haitallisia viruksia. EU:n jäseneksi liittyessään Suomi sai suoja-alueoikeuden, jonka perusteella meille tuotavissa kasveissa ei ole saanut esiintyä etelänjauhiaisia. Suoja-alueella pyrittiin alun perin estämään etelänjauhiaisen pysyvä asettuminen kasvintuotantoon Suomessa. Nykyisin meillä on kuitenkin vuosittain voimassa kymmeniä etelänjauhiaisen torjuntapäätöksiä kasvihuoneissa. Torjuntapäätös on jouduttu antamaan jokaiselle viljelmälle, jolta etelänjauhiaista on löydetty.

Koska etelänjauhiainen on yleinen kasvintuhooja muualla kuin suoja-alueilla, Suomeen tuotavat etelänjauhiaisen isäntäkasvien taimet eivät läheskään aina ole niin puhtaita kuin niiden tulisi suoja-alueelle tuotaessa olla. Taimien mukana tulevista puhtausvakuutuksista huolimatta Eviran arvio on, että etelänjauhiaista esiintyy Suomessa yleisemmin kuin mitä tehdyissä viranomaistarkastuksissa tulee ilmi.  Kaikkien kasvihuonetuottajien on käytännössä tullut varautua etelänjauhiaisen aiheuttamaan riskiin aikaisemminkin suoja-alueesta huolimatta. Suoja-alueesta ei enää saada sitä hyötyä mitä sillä on alun perin haettu. Tästä syystä ministeriö esittää komissiolle suoja-alueesta luopumista. 

Suoja-aluetta perusteltiin unioniin liittymisen yhteydessä myös etelänjauhiaisen torjunnan vaikeudella. Kasvihuonetuottajat pystyvät kuitenkin itse vaikuttamaan siihen, millaista kasvimateriaalia he vievät tuotantotiloihinsa. Jos etelänjauhiainen pääsee leviämään tuotantoon, sen torjuminen on mahdollista sekä biologisesti että kemiallisesti.

Toimialaa kuultiin ministeriön järjestämissä keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi kyselytutkimuksella selvitettiin suoja-alueen vaikutuksia kasvihuoneyrityksille ja toimialan mahdollisuuksia omaehtoiseen etelänjauhiaisen torjuntaan. Jos jatkuvasti esiintyvä kasvintuhooja pystytään torjumaan ja sen esiintymistä rajoittamaan kasvinsuojelutoimenpiteillä, ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä viranomaistoimenpiteillä sen täydelliseen hävittämiseen.

Etelänjauhiaista tullaan jatkossakin valvomaan, vaikka suoja-alueesta nyt luovutaan. Taimien terveyttä tuotannossa ja EU:n sisämarkkinakaupassa valvotaan taimiaineistolain nojalla. Kasvinterveyslain nojalla valvotaan etelänjauhiaista ja sen mukana mahdollisesti leviäviä viruksia Euroopan unionin ulkopuolelta tulevassa tuonnissa. Lisäksi etelänjauhiaisen mukana mahdollisesti leviävien kasvivirusten esiintymistä valvotaan sisämarkkinoilla ja tuotannossa. Suoja-alueesta luopumisen jälkeen valvontaresursseja voidaan kohdentaa riskiperusteisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin, kun koko maan kattavista ja paljon resursseja vaatineista suoja-aluekartoituksista voidaan luopua.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
Tiina-Mari Martimo, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162311 
Taina Aaltonen, apulaisosastopäällikkö, p. 0295 162439

sähköposti: etunimi.sukunimi(a)mmm.fi

Lisätietoja Evirasta:
Jari Poutanen, ylitarkastaja, p. 040 845 4869, jari.poutanen(a)evira.fi

Eläimet ja kasvit Ruoka ja maatalous