Tulevaisuuden kestäviä sijoituksia luonnonvara-alalla
Suomalaisen teknologiaosaamisen avulla voitaisiin ratkaista monia kehittyvien maiden ongelmia, kuten pulaa puhtaasta juomavedestä ja toimivasta sanitaatiosta. Mikä jarruttaa suomalaisratkaisujen maailmanmarkkinoille pääsyä? Sitä pohdittiin tiistaina 21.5. järjestetyssä Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuudessa.
Luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutoksen hallinta edellyttävät valtavia investointeja globaalisti. Vanhan talousviisauden mukaan älykäs raha hakeutuu korkeimman mahdollisen tuoton luokse tavalla, joka edistää tehokkuutta, resurssien viisasta käyttöä ja pääoman kilpailukykyä. Vaikuttavuussijoittamisessa kaiken tämän lisäksi sijoituksilla tavoitellaan haluttuja hyvinvointi- tai ympäristövaikutuksia.
Yhteiskunnallisesti kestävää liiketoimintaa
Luonnonvarapolitiikkaa sekä metsätaloutta ja vesialaa käsittelevissä puheenvuoroissa kestävää liiketoimintaa tukeva vaikuttavuussijoittaminen nähtiin ratkaisuna, jolla maailman kehityshaasteet voitaisiin saada kuriin.
Matka perinteisestä kehitysyhteistyöstä vaikuttavuusrahastoihin on kuitenkin pitkä ja polun varrella on monta haastetta ratkaistavana. Mikko Halonen Gaia Consulting Oy:stä arvioi, että suurimmat haasteet liittyvät sopivien hankkeiden puuttumiseen, vaikutusten mittaamiseen ja erilaisten hankkeiden vertailemisen vaikeuteen.
Vaikutukselle on oltava markkinat – sen on vastattava ongelmaan
Maapallon vesivaroista vain noin kolme prosenttia on juomavedeksi kelpaavaa makeaa vettä. Vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Luonnonvarojen kestävän hallinnan kannalta yksityisen pääoman hyödyntäminen kohtaa vesisektorilla suurempia haasteita kuin metsien kestävään käyttöön perustuvassa teollisuudessa.
- Suomalainen hajauttava rahoitusjärjestelmä pitää yllä osaamisen sirpaloitumista ja kansallisten markkinoiden sisäistä kilpailua. Samaan tapaan kuin kestävän kehityksen tavoitteita tulisi tarkastella kokonaisuutena, rahoitusta ja kehitystyötä tulisi rakentaa julkisen ja yksityisen sektorin tavoitteellisessa yhteistyössä, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi tilaisuuden antia yhteen kokoavassa puheenvuorossaan.
Vaikuttavuussijoitukset ovat nopeimmin kasvava kestävän sijoittamisen muoto. Suurten institutionaalisten sijoittajien vaikuttavuusinvestointeja seuraava Global Impact Investing Network (GIIN) -järjestö arvioi vaikuttavuussijoitusten maailmanlaajuisen markkina-arvon olleen noin 228 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2017. Johtaako vaikuttavuussijoittaminen paradigman muutokseen sijoittamiseen suhtautumisessa – näin maailman talousfoorumi ennustaa.
 |
| Eeva Primmer (Syke) painotti kommenttipuheenvuorossaan, että polku kestävään kehitykseen edellyttää rahoituksen lisäksi kestävän kehityksen tavoitteiden ottamista politiikan perusteluksi. Paneelikeskusteluun osallistuivat Kaisa Penny (sdp.), Kai Mykkänen (kok.), Matti Putkonen (ps.), Juha-Erkki Mäntyniemi (Fingo), Anna Hyrske (Ilmarinen) ja Pasi Rajala (Finnfund). |
Lue lisää aiheesta:
Kestävä rahoitus – mitä se tarkoittaa?
Verkkotallenne tiekartan julkistamistilaisuudesta
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162411, timo.halonen(at)mmm.fi
kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi
kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff, ulkoministeriö, puh. 0295351720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi
Leading Consultant Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy, puh. 0407002190, mikko.halonen(at)gaia.fi
