Tutkijaryhmä selvittämään lohikantojen tilaa
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut tutkijaryhmän selvittämään Suomessa lisääntyvän Itämeren lohen tilaa. Ryhmän tehtävänä on koota tieteellinen havaintoaineisto lohikantoihin vaikuttavista tekijöistä ja antaa kehittämisehdotuksia tieteellisen tiedon käyttämisestä lohenkalastuksen säätelyssä. Luonnonlohikantojen uusiutuminen perustuu poikastuotantoon. Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa on laskusuunnassa ja on nykyään vain kymmenen prosentin vaiheilla.
Tutkijaryhmän määräaika on 31.8.2011 ja sen puheenjohtajana toimii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylijohtaja Eero Helle. Ryhmä antaa välimietintönsä 1.3.2011 ja siihen on koottu lohitutkimuksen paras asiantuntemus Helsingin yliopistosta ja RKTL:stä.
Ministeriö kuulee erikseen lohen kalastuksen ja suojelun osapuolia. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ryhtyy johtamaan laajapohjaista, sidosryhmistä koostuvaa ryhmää, joka kootaan ensi vuoden alussa. Ryhmä arvioi mahdollisia tarkistustarpeita lohenkalastuksen säätelyyn keväällä 2011 tutkijaryhmän tuottaman tieteellisen tiedon pohjalta.
Suomessa on kaksi Itämereen laskevaa luonnonlohijokea ja puolenkymmentä muuta jokea, joissa on hieman luontaista lisääntymistä. Lohikantojen ylläpitämiseksi tehdään vuosittain suuret istutukset. Koko Itämeren alueella on noin 30 luonnonlohijokea. Itämeren luonnonlohen uusiutuminen painottuu Perämerelle; monet eteläisemmän Itämeren luonnonlohikannat ovat häviämisuhan alla. Esimerkiksi Tornionjoki on 2000-luvulla tuottanut keskimäärin vajaa miljoona vaelluspoikasta vuodessa. Istutettuja vaelluspoikasia Itämeressä on viime vuosina ollut 5 - 6 miljoonaa.
Tornionjoen Kattilakoskeen (n. 100 km jokisuulta) asennettiin lohilaskuri vuonna 2009. Nousevia lohia havaittiin vajaa 32.000 kappaletta vuonna 2009 ja noin 17.000 kappaletta vuonna 2010. Simojoella lohilaskuri on ollut jo pidempään ja vuotuinen nousulohien määrä on ollut tuhannen kappaleen vaiheilla. Vuosi 2010 oli heikko myös Simojoella: noin 700 nousulohta. Lohisaaliit pienentyivät tänä vuonna sekä Perämerellä että siihen laskevissa joissa.
Pitkän aikavälin muutoksena hyljepopulaation kasvu verottaa lohikantaa. Harmaahylkeen kannaksi arvioidaan noin 23 000. Myös Itämeren norppa on runsastunut.
Lohen kalastuskuolevuutta on vähentänyt ajoverkkokielto, joka on vuodesta 2008 ollut kaikilta osin voimassa Itämerellä. Sen sijaan ajosiimapyynti on huomattavasti lisääntynyt. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan vuosina 2007 - 2009 pääaltaan ajosiimapyynti kasvoi nelinkertaiseksi.
Lohen suojelua ja käyttöä pidemmällä aikavälillä tarkastellaan kalastuslain kokonaisuudistuksessa, jota valmistelevan työryhmän määräaika on 31.12.2011. Kansallisten normien ohella lohenkalastukseen vaikuttavat merkittävästi Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus Tornionjoesta sekä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka, jota uudistetaan parhaillaan. EU valmistelee myös monivuotista suunnitelmaa Itämeren lohikannoille, jonka perusteella lohenkalastusta jatkossa säädellään.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja puh. 040 717 16 98
