Tutustu ja ota kantaa maa- ja metsätalousministeriön ehdotukseen haitallisten vieraslajien torjumiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä siitä, miten kansallisesti haitallisia vieraslajeja voidaan parhaiten torjua. Tutustu ja ota kantaa suunnitelmaehdotukseen, jossa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niiden toteuttajia. Määräaika lausunnoille ja mielipiteille on 31.8.2020.

Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään alueellaan jo esiintyviä haitallisia vieraslajeja tai estämään niiden leviäminen. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriö on vuosina 2018 ja 2019 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi. Nyt lausunnolla oleva ehdotus koskee Suomen kansallisen vieraslajiluettelon lajeja.

Suunnitelma koskee vain kansallisesti haitalliseksi arvioituja vieraslajeja. Se perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n tuoreeseen selvitykseen kansallisen vieraslajiluettelon lajien levinneisyydestä, leviämisväylistä ja kustannustehokkaista torjuntakeinoista. Tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suunnitelmassa kerrotaan miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä mitä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita torjunnassa tarvitaan. 

Kurtturuusun ja komealupiinin leviäminen estetään 

Kurtturuusu ja komealupiini ovat levinneet Suomessa jo hyvin laajalle. Siksi tärkeintä on estää niiden leviäminen sellaisille uusille alueille, missä luonnon monimuotoisuus on erityisesti uhattuna. Kurtturuusujen kannalta tällaisia alueita on etenkin saaristossa ja rannikolla. Komealupiinin torjunta sen sijaan kannattaa keskittää luonnonsuojelualueille, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien läheisyyteen sekä tieympäristössä arvokkaille piennarniityille, joilla kasvaa monipuolista niittylajistoa.

Suunnitelman mukaan arvokkaiden luontokohteiden suojaksi voitaisiin tehdä 50 metrin puskurivyöhykkeitä, joilta lupiinit pidettäisiin pysyvästi poissa. 

Kurtturuusua ja komealupiinia torjuttaisiin samanaikaisesti muillakin alueilla kiireellisyysjärjestyksessä. Torjunnan tueksi tehtäisiin alueellisia toimenpidesuunnitelmia. Sekä kurtturuusun että komealupiinin torjuntamenetelmiksi suositellaan ensisijaisesti torjuntakeinoja ilman kemiallisia torjunta-aineita, esimerkiksi kurtturuusun pensaiden leikkaamista ja juurakoiden kaivuuta sekä komealupiinin niittämistä. Tiedotuksessa kannattaa keskittyä erityisesti kurtturuusun ja komealupiinin torjuntaan ja siihen, miten torjuntajäte käsitellään oikein.

Espanjansiruetanoiden esiintymät poistetaan

Espanjansiruetana leviää helposti ympäristöön esimerkiksi taimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana. Torjunnassa pitää kiinnittää erityistä huomiota näihin leviämistapoihin ja poistaa espanjansiruetanat tavattaessa pihoilta, puutarhoista ja julkisilta alueilta. Paikalliset torjuntatalkoot ovat suositeltavia.

Espanjansiruetanan leviämistä ja runsastumista pyritään estämään myös yleisen tiedotuksen sekä kohdennetun viestinnän avulla. Viestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota puutarhajätteen oikeaan käsittelyyn. 

Havainnot kerätään vieraslajiportaaliin

Kansalaisia kannustetaan kohdennetun viestinnän ja yleisen tiedotuksen avulla ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta. 

Haitalliset vieraslajit on nimetty EU:n ja Suomen tasolla 

Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai muuta eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten – esimerkiksi maantieteellisen esteen takia – voinut levitä. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään joko EU:n tasolla tai Suomessa tarpeellisena. 

EU:n tai kansallisessa luettelossa nimetyt haitalliset vieraslajit uhkaavat levitessään luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa, ja ne voivat aiheuttaa myös monenlaista muuta haittaa yhteiskunnassa. Haitallinen vieraslaji voi joko kokonaan syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa, levittää tauteja tai loisia tai esimerkiksi haitata alueiden virkistyskäyttöä. Lisäksi vieraslajit voivat haitata maa- ja metsätalouden sekä riista-, kala- ja porotalouden harjoittamista. Niiden torjunta on näillä aloilla myös keskeinen osa ilmastonmuutokseen varautumista.

EU:n tai kansalliseen luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Poikkeuksena ovat sellaiset vieraslajieläimet, joita on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista vieraslajiluetteloon. Omistaja saa silloin pitää vieraslajilemmikin sen luonnolliseen kuolemaan saakka mutta hänen pitää varmistaa, ettei lemmikki pääse lisääntymään eikä karkaamaan.

• Lausuntopyyntö
• Lisää tietoa vieraslajeista  

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

• neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)mmm.fi

• lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456, pekka.kemppainen(at)mmm.fi