Vaelluskalahankkeen pilotteja esillä Luonnon päivänä 25. elokuuta

Hallituksen luontopolitiikkaa koskevan kärkihankkeen yhtenä tavoitteena on edistää vaelluskalakantojen vahvistumista rakennetuissa vesistöissä. Maa- ja metsätalousministeriö on tähän liittyen sijoittanut vuosina 2016–2018 lähes kahdeksan miljoonaa euroa pilottihankkeisiin, joilla parannetaan kalakantojen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia vesivoimalaitosten sulkemissa joissa.

Hankkeita on muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kymijoella, Mustionjoella, Lieksanjoella ja Pielisjoella. Suomen luonnon päivänä 25. elokuuta oli mahdollista tutustua hankkeista kolmeen.

Oulun Hupisaarilla asiantuntijat kertoivat purojen kunnostuksesta ja puroihin siirrettiin merkittyjä tutkimustaimenia. Mustionjoella Raaseporissa tutustuttiin rakenteilla oleviin kalateihin Billnäsissä ja Åminneforsissa. Lieksassa, paikkakunnan ensimmäisillä kalamarkkinoilla, oli tarjolla monipuolinen kattaus kala-asiaa: paistettuja muikkuja, hauen perkausta, retkiä järvilohen lisääntymisalueille Ruunaan koskille, tietoiskuja vaelluskalakantojen elvyttämisestä sekä asiaa kalastuksenvalvonnasta. 

Vaelluskalat-kärkihankkeen tuloksia esittelivät maa- ja metsätalousministeriön kanssa Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Oulun Energia ja Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalastuspalvelut, Raaseporin kaupunki, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä monet muut yhteistyökumppanit.

Useissa muissakin kohteissa eri puolilla Suomea kunnostetaan lisääntymispaikkoja, rakennetaan kalateitä ja kalojen ylisiirtoratkaisuja sekä kehitetään ratkaisuja kalanpoikasten vaellukseen. Valtion hankeraha on siemenrahaa, joka on kohdistettu ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin. Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee noin kymmenestä prosentista 50 prosenttiin. 

Kokemuksia Lieksanjoelta

Kärkihankkeen myötä Lieksanjoella alkoi tapahtua. Alueella oli tehty jo aiemminkin yhteistyötä, mikä osaltaan vauhditti uutta järvilohi- ja järvitaimenkantoja vahvistavaa hanketta.

– Lieksanjoen kärkihankkeeseen saatiin kumppaneita hyvin mukaan. Matkailun näkökulmasta järvilohen turvaaminen on meille iso asia, kertoo järvilohikaupungiksi julistautuneen Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Hankkeen kokonaiskustannus on noin 850 000 euroa, josta noin 40 prosenttia on hallituksen kärkihanketukea. Muita rahoittajia ovat Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Pielisjoen ja Ruunaan kalastusalueet, Metsähallitus sekä Lieksan kalastuskunta.

Lieksanjoella on kunnostettu Pankajärven yläpuolisia koskialueita ja tehty emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia. Viime vuonna lisääntymisalueita kunnostettiin Naarakoskeen, Käpykoskeen ja Saarikoskeen. Nyt vuorossa ovat Haapavitja ja Mustapyörre.

– Järvilohen ja järvitaimenen elinolosuhteiden parantamiseksi tuomme alueelle etenkin pientä kiviainesta, jonka avulla rakennamme kutusoraikoita ja poikasten kehittymisen edellyttämiä suoja-alueita. Kutusoraikot rakennetaan virtaamiltaan otollisille alueille noin metrin syvyyteen ja ne koostuvat halkaisijaltaan noin 3–9 senttimetrin kivistä, kertoo Lieksanjoen vaelluskalojen kärkihanketta koordinoiva Niilo Valkonen.

– Ensin kaivinkoneella valmistellaan uoman pohjaa, minkä jälkeen helikopterilla tuodaan pienpoikaskivet ja kutusoraikko. Kunnostussuunnitelma on tehty koskenlaskuyrittäjien kanssa, niin että reitit säilyvät.

Lokakuussa kunnostetuille alueille siirretään emokaloja Lieksanjoen alajuoksulta alimman voimalaitospadon takaa. Osa kaloista merkitään radiolähettimillä, joilla seurataan kutupaikkojen valintaa, kertoo eräsuunnittelija Eero Hartikainen Metsähallituksesta.

Myös Luke tekee Lieksassa töitä järvilohen säilyttämiseksi muun muassa viljelemällä järvilohen emokalastoja. Erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan viljely ei kuitenkaan riitä vaelluskalojen säilyttämiseen, lisäksi tarvitaan esimerkiksi kutukoskia ja poikasten kasvualueita, jotta kalojen luontainen elinkierto vahvistuu. 

–  Lieksanjokeen ja Saari-, Käpy- ja Naarajoen kunnostusalueille siirretyt järvilohet ovat kuteneet onnistuneesti, sillä kesän vanhoja lohen poikasia löytyi monilta koealueilta ilahduttavan runsaasti. Sen sijaan taimenen nollikkaita ei nyt ole löydetty.

Siirtämällä kutukaloja voimalapatojen yläpuolelle kunnostetuille kutu- ja poikasalueille on päästy hyvään alkuun luontaisen lisääntymisen elvyttämisessä. Myös vuonna 2016 voimaan tullut rasvaevällisen järvilohen rauhoittaminen on vahvistanut kalakantoja.

Kalastusjärjestelyjen selkeyttämiseksi ja Lieksanjokeen nousevien vaelluskalojen nousun turvaamiseksi on Lieksan taajaman edustan Mönninselän kalastuskieltoaluetta tänä vuonna laajennettu Lieksan osakaskunnan päätöksellä. Kieltoalueen laajennus vähentää kalastuspainetta Lieksanjoen edustan järvialueella ja parantaa näin Lieksanjokeen pyrkivien järvilohen ja järvitaimenen emokalojen nousumahdollisuuksia.

– Nämä ovat niin ainutlaatuisia virtavesialueita, että näiden eteen kannattaa tehdä töitä. Ilman kärkihankerahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueiden puheenjohtaja Jukka Turunen sanoo.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
erityisasiantuntija Jouni Tammi, p. 029 516 2313, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kansallinen kalatiestrategia
Lue lisää kärkihankkeesta: mmm.fi/vaelluskalat
Metsähallituksen tiedote 16.8.2018: Ruunaan retkeilyalueen lohikaloille 600 tonnia kiveä ja soraa helikopterilla
MMM:n tiedote 22.8.2018: Luonnon päivää juhlistetaan virtaveden äärellä Oulussa, Lieksassa ja Raaseporissa 25.8.

Yhteistyö keskeisintä vaelluskalojen säilyttämisessä arvioivat Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen, Lieksanjoen kärkihankkeen koordinaattori Niilo Valkonen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen ja Pielisen ja Ruunaan kalastusalueiden puheenjohtaja Jukka Turunen. Kuva: Virpi Komulainen

Mustionjoella rakenteilla olevia Åminneforsin ja Billnäsin kalateitä esittelivät luonnon päivänä Jouni Tammi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Jaana Pönni ja Raaseporin kaupungin edustaja Piia Nordström. Kuva: Nikolina Ojalainen

Oulun Hupisaarilla istutettiin emotaimenia puroihin Suomen luonnon päivän kunniaksi. Kuva: Heikki Pulkkinen