Viljelijän byrokratiataakkaa mahdollista keventää

Eri maiden maatalouspoliittisia järjestelmiä ja niihin liittyviä normeja verrattaessa kävi ilmi, että Suomen maatalouspolitiikka on monimutkaisin. Tästä johtuen myös säädösten määrä ja maatalouden byrokratia on suurin. Tukioppaiden paksuus kertoo hyvin konkreettisesti, miten monimutkainen maataloustukijärjestelmä maassa on. Suomen tukioppaan paksuus on 150 sivua kun esimerkiksi Tanskan vastaava on 78 sivua.

Tukien hakuprosessin merkittävä kehittäminen edellyttää siirtymistä sähköiseen tukihakuun. Tiloilla on tähän jo nyt hyvät valmiudet. Maataloushallinnolla on sähköiseen tukihakuun siirtymisestä jo varsin pitkälle menevät suunnitelmat, joiden toteuttaminen vaatii kuitenkin rahoituspäätöksiä. Sähköinen järjestelmä merkitsee koko hakuprosessin muuttamista. Sähköisessä haussa kunta ei olisi vastaanottava viranomainen vaan hakemusten vastaanotto keskitettäisiin esim. työvoima- ja elinkeinokeskuksiin. Sähköinen haku ei poistaisi kirjallisia hakemuksia.

Merkittävä byrokratian vähentäminen edellyttää raportin mukaan huomattavia muutoksia maatalouspoliittisiin järjestelmiin ja niitä sääteleviin lakeihin. Kotimaisen lainsäädännön kehittämisellä voidaan saada aikaan korkeintaan 10 % kevennys menoihin. Suurin osa tukijärjestelmien säädöksistä on EU-tasoisia ja muutokset on siksi saatava aikaan EU:ssa.

Moni selvityksessä esiin noussut parannusehdotus viedään siksi EU:n käsiteltäväksi.

Nyt valmistunut selvitys on koskenut vain maatalouden tulotukia. Työn yhteydessä on käynyt kuitenkin selvästi ilmi, että Suomessakin tarvittaisiin kokonaisvaltainen hanke, jossa koko valtionhallinnon byrokratiaa kevennettäisiin. Suomesta puuttuvat esimerkiksi laskelmat siitä, miten kalliiksi byrokratia käy kansalaisille, viljelijöille tai yrittäjille.

Lisätietoja:
Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtaja Kaj Suomela, p. 050 3128650