Vuoden ensimmäinen maatalous- ja kalastusneuvosto keskittyy yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja kasviproteiinin omavaraisuuden lisäämiseen
Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalousministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta sekä kasviproteiinin omavaraisuuden kehittämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suomi on myös mukana.
Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloittanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot.
Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta painottuu CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Romanian kaudella tehtävälle työlle. Romania tuo keskusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuulevat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
Neuvosto käsittelee myös komission valmistelemaa kasviproteiinisuunnitelmaa. Kasviproteiiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkaisuja. Suomi kannattaa toimia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäristötoimia.
Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastusneuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitustasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337
