Vuodenvaihteen muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuu vuodenvaihteessa voimaan muun muassa eläinten hyvinvointikorvausta koskeva asetus sekä useita norminpurkuun liittyviä säädöksiä. Muun muassa maanmittaushallintoon liittyviin lakeihin tulee muutoksia.
Hevosurheilun ja hevoskasvatuksen veikkausvarat siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön vastuulle
Hevosurheilun ja hevoskasvatuksen edistämiseen tarkoitettu osuus Veikkaus Oy:n tuotosta otetaan 1.1.2017 alkaen kokonaisuudessaan valtion talousarvioon. Avustusten myöntämisestä päättää jatkossa maa- ja metsätalousministeriö. Muutoksen taustalla on arpajaislakiin tehty muutos. Avustusten hakeminen käynnistettiin jo vuoden 2016 puolella, jotta voitiin varmistua avustusten ohjautumisesta esimerkiksi raviradoille ilman viivytyksiä vuoden 2017 alusta lukien. Lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriössä vireillä oleviin avustuksia koskeviin hakemuksiin sovelletaan valtionavustuslakia ja sen 8 §:n nojalla annettuja säännöksiä.
Veikkaus Oy:n tuotoista arvioidaan vuonna 2017 kertyvän yhteensä 40,1 miljoonaa euroa kohdennettavaksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Tuloja vastaavasti käytettäisiin harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina 39,772 miljoonaa euroa. Edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että Euroopan komissio hyväksyy valtiontuen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen arpajaislain muutoksessa ja valtionavustuslaissa säädetyllä tavalla. Komission ratkaisua odotetaan tammikuun alkupuolella, minkä jälkeen asiasta on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetus ja tehdä varsinaiset tukipäätökset.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo, p. 029 516 2347
Elintarvikevalvonnan ohjausta kevennetään, markkinointimateriaalin terveysväitteiden valvonta siirtyy Eviralle
Elintarviketurvallisuusviraston laatiman valtakunnallisen elintarvikevalvonnan valvontaohjelman sekä kunnallisten valvontasuunnitelmien ohjausta kevennetään lain tasolla. Muutos astuu voimaan 1.1.2017. Ohjelmien ja suunnitelmien sisältämistä pakollisista tiedoista ei muutoksen jälkeen enää säädetä laissa. Valvontaohjelman tulee ottaa huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteiset tavoitteet ja valvontasuunnitelmien tulee noudattaa riskiperusteisuutta. Valvontaohjelmia koskeva ja tarkemmin sääntelevä valtioneuvoston asetus kumotaan. Vastaava muutos toteutetaan samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
Samassa yhteydessä Elintarviketurvallisuusvirastolle annetaan valtuus toimia kansallisena viranomaisen arvioitaessa maataloustuotteiden markkinointimateriaalissa käytettyjen terveysväitteiden lainmukaisuutta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Hannu Miettinen p. 029 516 2478
lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, p. 029 516 2438
Eläinten hyvinvointikorvauksen haku vuodelle 2017 voidaan avata
Hallitus on hyväksynyt asetuksen eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2017. Aktiiviviljelijä voi vuonna 2017 antaa uuden eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen. Sitoumuskausi on 1.1.–31.12.2017. Tuottaja voi antaa eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Valittavana ovat kaikki hyvinvointikorvaukseen sisältyvät eläinlajikohtaiset toimenpiteet.
Eläinten hyvinvointikorvaus kuuluu Manner-Suomen kehittämisohjelman 2014–2020 EU-osarahoitteisiin korvauksiin. Eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan noin 52,0 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia.
Asetus tulee voimaan 2.1.2017. Maaseutuvirasto tiedottaa eläinten hyvinvointikorvauksen hakemisen yksityiskohdista tammikuun alkupuolella.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 161 240
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman pilottihankkeiden rahoitusta helpotetaan
Maaseudun kehittämisen tukemisesta annettuun lakiin tehdään pilottihankkeisiin liittyviä muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.1.2017. Muutoksilla täsmennetään lain säännöksiä niin, että näihin pilottihankkeisiin liittyviin investointeihin voi saada kehittämishanketukea valtiontukisäännösten asettamissa rajoissa.
Pilottihankkeet ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 mukaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on tukea uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittämistä maa- ja metsätaloudessa ja maaseudun pienissä yrityksissä sekä antaa toimijoille mahdollisuus uuden toiminnan tai tuotteen testaamiseen todellisessa toimintaympäristössä. Lakiin tehdään lisäksi eräitä merkitykseltään vähäisempiä täsmennyksiä ja korjauksia.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallitussihteeri Jarno Virta, p. 029 516 2105 (tavoitettavissa jälleen 2.1.2017 alkaen)
maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, p. 029 516 2218
Tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen helpottuu
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä muuttuu 1.1.2017. Lakiin tehdyt muutokset mahdollistavat jatkossa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden hyväksymisen kaikilla markkinajärjestelyasetuksen kattamilla tuotealoilla.
Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien aloitteesta perustettuja organisaatioita, jotka toteuttavat maataloustuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen liittyviä EU:n lainsäädännössä tarkemmin säädettyjä tehtäviä. Toimialaorganisaation tehtävänä voi olla esimerkiksi tuotantoa ja markkinoita koskevien tilastotietojen julkaiseminen, tutkimus, tuotantomenetelmien kehittäminen sekä luonnonmukaista maataloutta ja alkuperänimitysten, laatumerkintöjen ja maantieteellisiä merkintöjen käyttöä edistävät toimet.
Norminpurkuun liittyen lakimuutoksella lievennettiin myös tuottajaorganisaatioiden perustamisvaatimuksia. Lievennyksillä tavoitellaan tuottajaorganisaatioiden perustamiskynnyksen alentumista ja uusien tuottajaorganisaatioiden perustamista.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Aku-Petteri Korhonen, p. 029 516 2325
Pienteurastamoiden teurastettavaan enimmäismäärään tuntuva lisäys siipikarjan ja tarhattujen kanien osalta
Pienteurastamoissa teurastettavan siipikarjan ja tarhattujen kanien enimmäismäärää nousee
150 000 eläimestä 300 000 eläimeen. Muutoksen tarkoituksena on edelleen parantaa pienteurastamoiden toimintaedellytyksiä. Kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten pienteurastamoiden enimmäisteurastusmääriä nostettiin jo aiemmin tänä vuonna asetuksella (444/2016).
Muutos astuu voimaan 1.1.2017 ja se mahdollistaa nykyisten pienteurastamoiden toiminnan laajentumisen ja kannattavuuden parantumisen. Muutoksella ei ole vaikutusta elintarviketurvallisuuteen eikä eläinten hyvinvointiin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
eläinlääkintöylitarkastaja Anna-Maija Grönlund, p. 029 516 2208
Kasvilajikeluetteloa pidetään jatkossa myös hedelmäpuista ja marjakasveista
Taimiaineistolaki varmistaa, että markkinoilla on vain sellaisia hedelmäpuiden, marja-, koriste- ja vihanneskasvien taimia, jotka täyttävät asetetut vaatimukset ja jotka on merkitty taimitodistuksella. Tähän asti markkinoitavien puutarhakasvien kasvilajikeluetteloa on pidetty vihanneskasvien lajikkeista. Vuoden vaihteesta lähtien kasvilajikeluetteloa pidetään myös hedelmäpuista ja marjakasveista.
Kasvilajikeluetteloa ylläpitää Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto), ja siihen merkitään kaupan pidettävät lajikkeet. Hedelmä- ja marjakasveista Suomessa viljellään pääasiassa herukkaa, kirsikkaa, luumua, mansikkaa, omenaa, päärynää, vadelmaa, karviaista ja pensasmustikkaa. Suomalaisten hedelmä- ja marjakasvien lajikkeiden markkina-alue on pieni ja lajikeluettelo tulee olemaan suppea.
Lisäksi lakiin lisätään säännökset puutarhakasvien taimiaineiston näytteiden tutkimuksia tekevistä laboratorioista ja laboratorioita koskevista vaatimuksista.
Tasavallan Presidentti vahvisti lakimuutoksen 9.12.2016, ja muutos astuu voimaan 1.1.2017.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi, p. 0295 162 234
erityisasiantuntija Johanna Nykyri, p. 0295 162 471
Suomen metsäkeskus jatkaa julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa
Suomen metsäkeskus ei enää vuoden 2017 alusta lähtien harjoita liiketoimintaa, vaan jatkaa julkisia hallintotehtäviä hoitavana organisaationa. Muutos liittyy 6.9.2016 tehtyyn liiketoimintakauppaan, jossa myytiin Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö OTSO Metsäpalvelut. Pääosa liiketoiminnasta ja siihen liittyvästä omaisuudesta on myyty ulkopuolisille toimijoille. Metsäkeskus jatkaa jäljellä olevan omaisuuden myyntiä ja vuokrausta vuoden 2016 loppuun. Tätä vähäistä toimintaa voidaan jatkaa myös vuodenvaihteen jälkeen uuden lain puitteissa.
Lue lisää 21.12. julkaistusta tiedotteesta
Kaupallisen kalastuksen siirrettävät käyttöoikeudet ja toimijakohtaiset kalastuskiintiöt otetaan käyttöön
Vuoden 2017 alusta lähtien silakan, kilohailin ja lohen kaupallisen kalastuksen harjoittaminen merialueella edellyttää, että toimijalla on sitä varten riittävä toimijakohtainen kalastuskiintiö. Jatkossa Suomen silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöiden hyödyntämistä suunnittelevat valtion sijaan kaupalliset kalastajat itse. Tavoitteena on parantaa yritysten ja ammatinharjoittajien kykyä suunnitella ja optimoida omaa kalastustaan paremmin markkinoiden kysynnän mukaan, ja parantaa näin kalastuksen kannattavuutta.
Lue lisää 12.12. julkaistusta tiedotteesta
Muutoksia kaupallisen kalastuksen vakuutustukeen
Kaupallisen kalastuksen vakuutustuen maksamisen edellytyksiä ja takaisinperintää koskevia säännöksiä muutetaan EU:n valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisiksi. Vakuutustuki korvaa kaupallisille kalastajille koituneita vahinkoja valtion varoista. Tuki on jatkossa evättävä ja perittävä takaisin esimerkiksi, jos kalastajalle määrätään yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain mukainen seuraamusmaksu tai virhepisteet.
Lue lisää 7.10 julkaistusta tiedotteesta
Maanmittaushallintoon liittyviin lakeihin muutoksia
Vuoden alussa tulee voimaan Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä. Lainmuutoksella poistetaan erilliset vesijätöt omana kiinteistölajina kiinteistörekisteristä. Toimenpide parantaa kiinteistörekisterin laatua ja samalla nopeuttaa jatkossa vesijättömailla tehtävien kiinteistötoimitusten suorittamista.
Ylimääräistä lainsäädäntöä puretaan kumoamalla Laki rajakuntien tilusjärjestelyistä ja Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä. Lait ovat tulleet tarpeettomiksi lakeihin perustuvien tilusjärjestelyjen tultua suoritetuiksi.
Vuoden vaihteessa tulee myös voimaan Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain muuttamisesta. Lain muutoksella avataan aikaisemmin luvanvarainen kiinteistötunnus- ja kiinteistön rajatieto vapaaseen käyttöön. Tietojen käyttö on jatkossa vapaata, kun se perustuu tekniseen käyttöyhteyteen. Tiedon avaamisella vähennetään tietopalvelun hallinnollisia kuluja ja parannetaan tiedon saatavuutta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen, puh. 0295 16 2300
Muutoksia maatalouden rakennetuella rahoitettavien rakennus- ja laiteinvestointien enimmäiskustannuksiin
Uusi asetus maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista astuu voimaan tammikuussa 2017. Asetuksen yksikkökustannustaulukoihin on lisätty myös muita, kuin suoraan rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Eläinten hyvinvointia ja energiatehokkuutta tukevat ratkaisut painottuvat aikaisempaan asetukseen verrattuna.
Yksikkökustannusasetuksella säädetään tuettavien maatalouden rakentamis- ja laiteinvestointien ja siihen liittyvien muiden kustannuserien hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista ja niiden perusteena käytettävistä laskelmista. 16.1.2017 voimaan astuvalla asetuksella kumotaan aiempi asetus rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista.
Yksikkökustannukset koskevat uudisrakentamista ja uusien ei-käytettyjen laitteiden hankintoja. Korjausrakentamisessa korjaustaso määritetään vertaamalla korjauksen kustannuksia vastaavan uudisrakentamisen rakennusosittain laskettaviin kustannuksiin.
Hyväksyttävien yksikkökustannusten määrittelyssä on huomioitu eläinten hyvinvointi-, ilmasto- ja energia- sekä tuotantokustannusnäkökohdat, ja painotettu viileiden ja energiaa säästävien tilojen rakennusratkaisuja.
