Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomi tarvitsee viipymättä tietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta

25.4.2019 7.00
Uutinen

Aikuisväestön ravitsemuksesta kerätään Suomessa tietoa säännöllisesti FinRavinto-tutkimuksilla, mutta lasten ja nuorten osalta valtakunnallinen seurantatieto puuttuu täysin. Ruokatottumukset muodostuvat varhain, ja nuorten ravitsemuksen tunteminen on olennaista, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä kasvuiän heikosta ravitsemuksesta johtuvaa altistumista sairauksille ja lihomiselle.

Ruokavalion heikko laatu on arvostetun kansainvälisen tautitaakkaa selvittävän (Global Burden of Disease) tutkimuksen mukaan keskeinen vaaratekijä myös Suomessa. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisena. 12-vuotiaista liki 40 prosenttia on tarvinnut hoitoa hampaiden reikiintymisen vuoksi.

– Haitalliset ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Ilman ajantasaista tietoa yritykset kohentaa kasvavan nuorison terveystilannetta ovat hakuammuntaa, painottaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.

– Tulevan hallituksen tavoitteena tulee olla kattavan väestötasoisen tiedon kerääminen alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, sosioekonomisista eroista ja ruokakäyttäytymisestä.

Rekisterit tai ajoittain toteutettavat kyselyt eivät nykyisellään riitä antamaan kokonaiskuvaa lasten ja nuorten ravitsemuksesta, vaan sen muodostamiseksi tarvitaan aikuisväestön kattavan FinRavinto-tutkimuksen kaltaista tutkimusta. Tieto lasten ja nuorten suolan, sokerin, kovien rasvojen tai vaikkapa kofeiinin saannista ja saannin lähteistä antaa tarvittavan pohjan joukkoruokailun ja elintarviketeollisuuden mahdolliseen ohjaukseen ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseen.

Ravitsemusseurannasta saadaan myös kansainväliseen ja kotimaiseen riskinarviointiin välttämätöntä tietoa, kun arvioidaan ympäristömyrkkyjen mahdollisesti haitallista vaikututusta lisääntymisterveyteen. Pienillä lapsilla erilaisten elintarvikevaarojen, kuten raskasmetallien turvallisina pidettävät saantimäärät ylittyvät helposti heidän painoonsa nähden suuren energian kulutuksen vuoksi.

Paine ja perusteet entistä kasvispainotteisemman ruokavalion noudattamiseen ilmastosyistä on lisääntynyt. Ruokavalion ympäristö- ja terveysvaikutukset voivat osin olla ristiriitaisia, ja lisätiedolle on juuri nyt suuri tarve erityisesti kasvavien lasten osalta.

– Muutokset ruokavalion koostumuksessa eivät voi haavoittuvien ryhmien, kuten lasten tai raskaana olevien osalta olla hallitsemattomia ja tietoon perustumattomia. Myös lapsiperheköyhyys saattaa vaarantaa tarjottavan ruoan monipuolisuuden ja ravitsemuksellisen laadun. Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden vaikutuksesta lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa edistämään hyvinvointia ja terveyttä juuri siellä, missä tarve on suurin, arvioi neuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Suomelle on tärkeää, että kansallinen elintarvikkeiden koostumustietopankki, Fineli-tietokanta, on ajan tasalla ja sitä täydennetään jatkuvasti markkinoilla olevien ja uusien elintarvikkeiden tutkitulla ravintosisältötiedolla. Vain näin tutkimustieto niin aikuisten kuin lasten ja nuorten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista voi olla luotettavaa. Lasten ja nuorten ravitsemuksen selvittämiseksi tarvitaan tietoa kattavasti koko ikäryhmästä (1-, 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaat).  

Lisätietoja:

puheenjohtaja Sebastian Hielm, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, p. 050 524 5761, sebastian.hielm(at)mmm.fi

pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, p. 050 409 9860, arja.lyytikainen(at)ruokavirasto.fi