MMM:n yleinen blogi

Euroopan ruokapolitiikka on ilmastoa, taloutta ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia

Jaana Husu-Kallio Julkaisupäivä 1.11.2019 17.46 Blogit MMM

Green Deal on tulevan EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poikkialainen kestävän toiminnan ja talouden suunnitelma. Yhtenä suunnitelman viidestä pilarista on kestävä ruokapolitiikka pellolta pöytää – from Fields to Fork. Von der Leyen on antanut varapuheenjohtajalleen Frans Timmermanille sata päivää aikaa valmistella Green Deal ja esitykset sen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi puheenjohtajamaa Suomi järjesti vielä kuluneen syksyn aikana yhdessä komission kanssa korkean tason kokouksen, jossa jäsenmaat pääsivät avaamaan omia näkemyksiään kestävästä ruokapolitiikasta ja evästämään komissiota valmistelussa.

Miksi EU nyt tavoittelee yhteistä suuntaa ruokapolitiikassa, ja mitä kestävällä eurooppalaisella ruokapolitiikalla halutaan saavuttaa? Ja olennainen kysymys: miten Suomi kantaa kortensa kekoon kansallisella tasolla?

EU:n tahto luoda kestävää ruokapolitiikkaa on tärkeää paitsi Euroopalle, myös muulle maailmalle: EU on maailman suurin ruuan viejä ja tuoja, siis kokoaan merkittävästi suurempi toimija, jonka ratkaisut vaikuttavat ympäristöön ja kansojen hyvinvointiin myös sen rajojen ulkopuolella. Ruokapolitiikalla EU voi ja sen tuleekin kantaa vastuuta paitsi omasta väestöstään, myös kestävän kehityksen toteutumisesta maanosan rajoja kauempana.

EU:n ruokapolitiikalla vaikutetaan välittömästi ja välillisesti siihen, millaisen jalanjäljen ruuantuotanto ympäristöönsä jättää, millaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset Euroopassa nautittu kahvikupponen tai banaani aiheuttaa.

Kyse on paitsi ilmastovaikutuksista, myös vaikutuksista ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, vesitalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. YK:n kestävän kehityksen seitsemästätoista tavoitteesta ruoka liittyy itse asiassa joka ikiseen. Kuten YK-liitto maailman nälkäpäivänä meitä muistutti, yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä ympäri maailmaa, samalla kun kaikesta tuottamastamme ruuasta katoaa hävikin myötä taivaan tuuliin noin kolmannes. Toisaalta miljardit ihmiset kärsivät ravintoaineiden puutteista ja samanaikaisesti ylipaino aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia. OECD:n mukaan ylipaino alentaa EU:ssa bruttokansantuotetta 3,3 prosenttia muun muassa tuottavuuden laskun ja työllisyyden alenemisen kautta. Nykymuotoinen ruokajärjestelmä on vielä kaukana kestävyydestä.

Kestävän eurooppalaisen ruokapolitiikan edellytys on eri sektorien ja alojen ennakkoluuloton yhteistyö. Kyse on nimenomaan yhteisistä strategisista tavoitteista, joiden seuraukset mitataan euroissa ja elämissä. Kestävän ruokapolitiikan tavoitteena on turvata alkutuotannon kannattavuus, ympäristön hyvinvointi ja ihmisten terveys. Ruoka-alan osaamisesta ja kilpailukyvystä on huolehdittava. Kuluttajien ulottuvilla on oltava laadukasta ravintoa kilpailukykyiseen hintaan. Ruokapolitiikalla myös varmistetaan, että elintarvikkeita uskaltaa syödä turvallisin mielin, ja niitä riittää myös silloin, kun yhteistyö valtioiden välillä rakoilee, eläintautiepidemiat uhkaavat tai kuivuus vie sadon.

Ruokapoliittisen selonteon kirjaukset ja nyt toimeenpantava hallitusohjelma ovat pohja, jolta suomalaista ruokajärjestelmää voidaan viedä kestävämpään suuntaan, kun näin yhdessä haluamme. Julkisten hankintojen ja yhteisen maatalouspolitiikan kautta vaikuttaminen, kouluruokailun vahvistaminen, elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, panostukset lähiruokaan sekä osaamisen kehittäminen ja tutkimuksen hyödyntäminen ovat kaikki ajankohtaisia ja – tämä on olennaista – kaikkien politiikkalohkojen tavoitteita hyödyttäviä toimenpiteitä. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, että ruokajärjestelmämme tulevaisuudessa täyttää kestävyyden kriteerit paitsi ympäristön ja ilmaston kannalta, myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja ravitsemuksellisesti.

Korkea aika kiinnostua ruokapolitiikasta ja tehdä vaikuttavaa yhteistyötä – yli politiikkasektoreiden.

Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö

Twitter: @jhusukallio

 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita