Blogit

Metsästrategia metsäpolitiikan kulmakivenä

Marja Kokkonen Julkaisupäivä 15.2.2019 15.18 Blogit MMM

Vuonna 2015 vahvistettua Kansallista metsästrategiaa 2025 on toimeenpantu viime vuodet menestyksekkäästi. Metsäala on kasvanut ja uudistunut ja myös metsänhoitomenetelmät ovat monipuolistuneet. Kotimaan toimintaympäristö on ollut ennustettava ja mahdollistanut näin myös uudet investoinnit alalle. Alalla on lisäksi panostettu aiempaa voimakkaammin talousmetsien luonnonhoitoon ja metsien virkistyskäytön edellytysten parantamiseen. Hyvinvoivat metsät ja niiden kestävä hyödyntäminen ovat lisänneet meidän kaikkien hyvinvointia.

Muutokset toimintaympäristössä ovat kuitenkin olleet viime vuosina niin suuria, että metsästrategian päivittämiselle oli jo nyt selkeä tarve. Päivitystyöhön ryhdyttiin metsäneuvoston aloitteesta keväällä 2018 ja päivitetty strategia hyväksyttiin vuoden viimeisessä metsäneuvoston kokouksessa. Valtioneuvoston asialistalla strategia on ensi viikon torstaina pidettävässä istunnossa.

Toimintaympäristön muutoksista keskeisimmät liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen varautumiseen sekä digitalisaation mukanaan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Uudet tiedot uhanalaisten luontotyyppien tilanteesta korostavat puolestaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyttä. Ilmastokestävyys ja monimuotoisuuden turvaaminen huomioidaankin päivitetyssä strategiassa aiempaa selkeämmin, ja digitalisaatio on läpileikkaavana hankkeena mukana kaikissa strategian hankkeissa.

Strategian päivitystyötä ohjasivat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), joiden mukaan politiikkatoimien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tasapainoisesti sekä ympäristö, talous että ihminen.

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna metsäala on kulkenut 2000-luvulla melkoista vuoristorataa. Tarkastelujakson alussa taloudessa kuljettiin ylöspäin, sitten ylämäkeä seurasi vatsassa asti tuntuva pudotus, kunnes suunta kääntyi jälleen ylöspäin. Nyt 2020-luvun pian alkaessa metsäpolitiikan haasteena on löytää keinot, joilla nykyinen hyvä suunta voidaan vakiinnuttaa.

Kun metsäala oli aallonpohjassa, alan toimijat, virkamiehet ja päättäjät olivat yksimielisiä muutosten tarpeellisuudesta ja tarve johtikin erityisen aktiivisen metsäpolitiikan aikakauteen. Vuonna 2014 voimaan tullut metsälainsäädännön kokonaisuudistus lisäsi metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa ja paransi teollisuuden toimintaedellytyksiä. Lisäksi valmisteltiin ensimmäinen metsäpoliittinen selonteko ja siitä johdettu Kansallinen metsästrategia. Nämä tuolloin yhdessä sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat myös päivitetyn Kansallisen metsästrategian perusta.

Keväällä pidetään eduskuntavaalit, ja vaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus linjaa myös omaa metsäpolitiikkaansa. Vastikään yhdessä päivitetty metsästrategia on varmasti hyödyksi näitä linjauksia mietittäessä. Metsäalan taloudellinen menestys ja metsien rooli ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamisessa heijastuvat laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on hyvät edellytykset metsäalan uudistumiseen ja kestävään kasvuun myös tulevina vuosina.

Marja Kokkonen, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita