Maa- ja metsätalousministeriön blogi

On vuosi 2035 ja Suomi on hiilineutraali

Hanna Mattila Julkaisupäivä 6.3.2020 9.24 Blogit MMM

On vuosi 2035 ja Suomi on hiilineutraali. Kansa on terveempi kuin menneinä vuosikymmeninä ja ruokajärjestelmän ympäristövaikutusta on saatu reippaasti vähennettyä. Suomen omavaraisuutta on saatu lisättyä ruuantuotannossa: energia ja ravinteet tuotetaan ja kierrätetään alueilla. Kohtuullinen toimeentulo ruokajärjestelmästä elantonsa saavilla on lisääntynyt. Kestävä ruoka on suomalaisille ilon ja ylpeyden aihe, se loistaa ostoskoreista, kuluttajatutkimuksista ja ruuan ympärillä käytävästä vilkkaasta keskustelusta ja toiminnasta. 

Mitä on tapahtunut? Vuonna 2020 aika alkoi olla kypsä suunnanmuutokselle. Ekonomistit ja ympäristötutkijat löysivät toisensa ja syntyi jotakin ihan uutta. Laajat tutkimuskonsortiot selvittivät, että aiempaa kestävämpi ruokajärjestelmä tarkoitti hyvää myös kansantaloudelle, työllisyydelle ja kansan onnellisuudelle. Suomalaisille ruokaratkaisuille oli selvä kysyntä ja tämä alkoi näkyä myös kauppataseessa. Ravinne- ja energiaomavaraisuus jätti eurot pyörimään Suomeen.

Samalla selvisi, että taloudellisesti hyvin toimeentulevat maatilat pärjäsivät hyvin myös ympäristön tilaa tarkasteltaessa, hiiliviljelystä oli tullut valtavirtaa. Metsissä alettiin tuottaa ruokaa ja pelloilla materiaaleja rakennuksiin ja tekstiileihin. Maankäyttöä mietittiin kokonaisuutena. Markkinoilla syntyi kova kysyntä kosteikkoviljellyille marjatuotteille, lääkkeille, rakennusmateriaaleille, ja näitä myös viljelijät innostuivat tuottamaan turvepelloilla.

Neuvoloissa kannustettiin perheitä kestäviin ruokavalioihin. Koulut kisailivat kouluruuan ympäristöjalanjäljen pienuudessa ja saivat kummimaatiloja. Varusmiesten ja -naisten vaatimuksesta torstain hernekeittopäivän rinnalle oli vakiintunut silakkakeskiviikko. Kukkakaalihamppupirtelöstä tuli suosittu välipala, jota viljelijäyhteisöjen omistamat kasvituotetehtaat tuottivat vähittäiskauppoihin ja julkisiin ruokapalveluihin. Oli myös saatu uusia ruokasijoittajia houkuteltua Suomeen, vakaaseen ja demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa kansalaisten osaaminen on huippua. Ruokahävikin puolittamistavoitteiden saavuttamisesta Suomi oli syystäkin ylpeä, ja hävikintorjuntakäytännöt olivat kysytty osa kestävän kehityksen osaamispalettia, joka houkutteli maahan asiantuntijoita kautta maailman. 

Ympäristöhyötyjä meille kaikille tuottavasta ja maatilojen kannattavuutta lisäävästä ruuasta tuli kansalaisille aina houkuttelevampaa valita. Tämä kaikki johtui vero- ja tukijärjestelmien muutoksista sekä siitä, että haluttiin maksaa enemmän planeetan ja sen eliöiden hyvinvointia lisäävästä ruuasta. Nähtiin, että se tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi.

Ja mikä parasta, kodeissa huomattiin, että muutos oli maukas! Ymmärrettiin ettei kaikkea tarvinnut muuttaa hetkessä. Pikkuhiljaa kokeillen ja yhdessä oppien. Tajuttiin, että joulunahan tämä planetaarinen ruokavalio on jo pitkään nähty ja nautittu. Paljon kasviksia ja kalaa, vähän kiertotalouskinkkua. 


Tänään on koko Suomen tulevaisuuspäivä ja hyvä hetki kuvitella tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää. Kuvitteluun antaa hyviä eväitä tänään julkaistu Sitran Usko tulevaisuuteen – Utopiat yhteiskunnallisten tulevaisuuksien avartajina -muistio. Muistiossa selvennetään näkemyksiä utopioista ja siitä, miksi ja miten niiden roolia tulevaisuuksista käytävissä keskusteluissa voisi vahvistaa.

Usein tulevaisuutta kuvataan dystooppisena, ja voi olla vaikeaa kuvitella tulevaisuus, jossa asiat ovatkin paremmin kuin nyt. Mutta utopioita ja tulevaisuusajattelua tarvitaan, koska voimme toteuttaa vain sellaisen tulevaisuuden, jonka pystymme kuvittelemaan. Meidän pitää saada ihmiset innostumaan muutoksesta ja näkemään, ettei muutoksen pidä tarkoittaa hyvinvoinnista luopumista, vaan voimme itse asiassa lisätä hyvinvointia.

Millainen on sinun utopiasi tulevaisuuden ruokajärjestelmästä?

Hanna Mattila

hanna.mattila(at)mmm.fi
Twitter: @hsmattila

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies, jonka vastuulla on ilmastoruokaohjelman valmistelu. Hanna twiittaa ohjelman valmistelusta hashtagilla #ilmastoruoka

Tietoa ilmastoruokaohjelman valmistelusta löydät sivulta www.mmm.fi/ilmastoruokaohjelma ja täältä löydät tallenteen 6.2.2020 pidetyn kick-off  -tilaisuuden esityksistä, muun muassa professori Lassi Linnasen puheenvuoron siitä, kuinka tehdään ruokajärjestelmään systeeminen muutos (tallenteessa kohdasta 00.32 alkaen).

 

Biotalous Hanna Mattila MMM Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen

Lisää kommentteja