Yleisavustushaku kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

Avustusta voidaan myöntää valtakunnallisella tasolla kattavasti toimivalle taholle, joka edistää alueellista ja paikallislähtöistä kylätoimintaa valtakunnallisesti kattavasti. 

Avustusta hakevien yhteisöjen sääntöjen mukaisena tarkoituksena tulee olla edellä mainittu toiminta.

Avustukset myönnetään maaseudun kehittämisen momentilta 30.10.63, kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Avustus on yleisavustusta.

Avustuslaji: Yleisavustus

Kielet: Avustusta voi hakea kielillä: suomi, ruotsi.

Hausta vastaava valtionapuviranomainen: Maa- ja metsätalousministeriö - Markkinayksikkö

Yhteyshenkilöt:
Neuvotteleva virkamies Markku Himanen
puh. +358 295 162 472
markku.himanen@gov.fi

Neuvotteleva virkamies Antonia Husberg
puh. +358 295 16 2033

Haussa jaettavat varat: Valtion talousarvioesitys (TAE) vuodelle 2024 on 1 100 000 euroa. Valtionavustuksen määrä tarkentuu Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion vuodelle 2024 (13.12.2023). Valtion talousarvio vuodelle 2023 on 1 400 000.

Aikataulut: Haku on määräaikainen.

Hakuaika: Hakuaika alkaa 21.12.2023 ja päättyy 19.1.2024 klo 16.00

Tavoiteaika päätösten valmistumiselle: Päätökset pyritään tekemään 30 päivää hakuajan päättymisestä.

Tavoitteet ja mittarit

Tavoite: Kylätoiminnan valtakunnallinen kehittäminen

Valtionavulla turvataan mahdollisimman kattavaa alueellista ja paikallislähtöistä kylätoimintaa sekä sen kautta maaseudun kehittämistä. 

Valtionavulla edistetään laajemmin kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteita ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan strategisia tavoitteita. 

Kylätoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti voi sisältää seuraavia toimia: 

• Kyläpalveluiden tarjoaminen alue- ja paikallistasolla. Kyläpalveluihin voi sisältyä esimerkiksi neuvontaa, koulutusta, tukitoimintaa ja sparrausta. 
• Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä tukemaan paikallis- ja aluetason kylätoimintaa ja alue- ja kansallisen tason verkostoitumista ja yhteistoimintaa. Tilaisuuksiin ja tapahtumiin voi lukeutua esimerkiksi kyläiltojen järjestäminen, koulutustilaisuuksien järjestäminen, seminaarien ja opintoretkien järjestäminen sekä koulutuksiin ja tilaisuusiin osallistuminen. 
• Viestintäpalveluiden tarjoaminen ja tukeminen alue- ja paikallistasolla. Viestintäpalveluihin voi sisältyä esimerkiksi tiedottamista ja sen tukemista, kotisivujen päivitystä ja ylläpitoa, sosiaalisen median viestintää, joka tukee paikallistason kylätoiminta, tiedon koontia ja välittämistä paikallis- ja aluetason kylätoiminnan tueksi ja sen näkyväksi tekemiseksi.

Määrälliset mittarit, kuten 

• Vuoden aikana tavoitettujen kylätoimijoiden määrä eri toimintojen kautta (kyläpalvelut, viestintäpalvelut, tilaisuudet ja tapahtumat) valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. 
• Määrä järjestettyjä tilaisuuksia ja tapahtumia sekä osallistujamäärät niissä, valtakunnallisesti, alueellisesti, paikallisesti 
• Viestinnän kattavuus kylätoimijoiden keskuudessa.
• Voimassa olevien kyläsuunnitelmien määrä (valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti eriteltynä). 
• Määrä kylätoiminnassa vapaaehtoistyön tunteja vuodessa ja niiden laskennallinen arvo euroissa. 
• Työpanoksen määrä (htv) liittyen erityisesti kyläpalveluiden ja viestintäpalveluiden toteutukseen, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. 

Laadulliset mittarit, kuten: 

• Paikallisten ja alueellisten kylätoimijoiden kokemukset valtionavun mukaisen toiminnan kattavuudesta, tavoitettavuudesta, osuvuudesta ja vaikuttavuudesta hakijan esittämän mittarin mukaisesti.

Myöntöperusteet

Sovellettavat säädösperusteet

• Valtionavustuslaki (688/2001)

Yleiset myöntöperusteet

Kansallisen maaseutupolitiikan strategiset tavoitteet: 

Maaseutupolitiikan visio: Monimuotoinen maaseutu on kansallinen menestystekijä. Se tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle ja kestävälle yhteiskunnalle. Suomea kehitetään kokonaisuutena vahvistaen paikallislähtöisiä mahdollisuuksia. 

Strategiset tavoitteet:

2.1. Keskinäisriippuvuus: Suomea kehitetään kokonaisuutena huomioiden ihmisen ja luonnon sekä eri alueiden ja sektoreiden väliset riippuvuussuhteet. Tavoitteena on kokonaiskestävä yhteiskunta, jonka lähtökohtana on paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioiminen ja voimavarojen vahvistaminen. 

2.2. Ympäristöoikeudenmukaisuus: Suomea kehitetään kokonaisuutena. Maaseudulla sijaitsevien luonnonvarojen käyttö on vastuullista ja oikeudenmukaista ja huomioi paikalliset ympäristöt, olosuhteet, toimijat ja elinkeinot. Hyvän elämän, yrittäjyyden ja sujuvan arjen edellytykset turvataan koko maassa. 

2.3. Uusi tietotalous: Suomea kehitetään kokonaisuutena. Maaseutualueilla sijaitsevat aineelliset ja aineettomat resurssit yhdistetään monipuoliseen tietoon ja taitoon. Maaseudun uusi tietotalous nostetaan globaalien arvoketjujen kärkeen. Maaseudulla toimivat ihmiset, yhteisöt ja yrittäjät sekä alueille suuntaavat uudet osaajat tuottavat ratkaisuja kestävään talouteen.

Erityisesti: 

3.4.2 Vahvistetaan hyvinvointia edistävää yhteisöllistä toimintaa
3.5.1 Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa
3.5.2 Varmistetaan maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet:

2. Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle, erityisesti:

2.2 Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa uusille ansaintamahdollisuuksille

2.3 Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan niiden kestävälle hyödyntämiselle

2.5 Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta

2.6 Ehkäistään luontokatoa, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin

3. Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa, erityisesti:

3.3 Toimintaa tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaristossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta
3.4 Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat
3.5 Alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunkitoimijoiden kanssa

Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle

Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että

1. tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä;
2. avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;
3. avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä
4. avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Yleiset esteet avustuksen myöntämiselle

Avustusta voidaan myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos:

• valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain (39/1889) 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun lain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;
• valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain (301/2004) 186 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai
• valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Kenelle/mille avustusta voidaan myöntää

Avustusta voidaan myöntää valtakunnallisella tasolla kattavasti toimivalle taholle, joka edistää alueellista ja paikallislähtöistä kylätoimintaa valtakunnallisesti kattavasti.

Avustusta hakevien yhteisöjen sääntöjen mukaisena tarkoituksena tulee olla jokin edellä mainituista toimista.

Avustusta voidaan myöntää yhteisöille ainoastaan voittoa tavoittelemattomaan toimintaan eikä avustettava toiminta saa tuottaa voittoa.

Mihin käyttötarkoituksiin avustusta voidaan myöntää

Avustusta voidaan myöntää toimiin, jotka edistävät ja kehittävät alueellista ja paikallislähtöistä kylätoimintaa kattavasti koko maassa, alueelliset erityispiirteet tunnistaen ja huomioiden.

Kustakin haettavasta toimesta tulee tehdä hakulomakkeelle suunnitelma ja talousarvio- ja tiliselvityslomakkeelle talousarvio (erillinen kustannuspaikka).

Mihin käyttötarkoituksiin avustusta ei voida myöntää

Katso MMM vakioehtojen kohta 3.2, ei-hyväksyttävät kustannukset 

Toiminnan toteutus

Toiminnan tulee olla vaikuttavaa, kustannustehokasta, laadukasta sekä toteuttamiskelpoista ja avustettavan toiminnan tulee olla kokonaisuutena arvioiden joko valtakunnallisesti tai tuotantosektorikohtaisesti kattavaa.

Kustannusarvio ja rahoitus

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan toiminnan kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset. Kustannusten tulee olla kohtuullisia. Arviointiperusteena on toiminnan yleinen kustannustaso.

Lisäehdot

Avustuksen käyttöaika

Avustuksen käyttöaika on tarkoitettu aikavälille 1.1.2024 – 31.12.2024.

Avustuksen edelleen välittäminen

Avustuksen välittäminen voi olla kylätoiminnan valtionavussa, mahdollista. Välittämisen salliminen käy ilmi valtionavustuspäätöksestä. 

Välittämisessä tulee noudattaa vakioehdoissa (kohta 2.3) olevien ehtojen lisäksi seuraavaa: Valtionavustuksen saajan tulee valtionavustushakemuksessaan sekä avustuksen käyttöä koskevassa selvityksessä toimittaa avustuksen lopullisen käyttäjien hakemuksista sekä selvityksistä yhteenveto.

Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa valtionavustuspäätös ja päätökseen liittyvät muut asiakirjat avustuksen lopullisille käyttäjille.

Kuinka suuri osa kustannuksista enintään voidaan kattaa avustuksella?

100% Valtionavustus voi yhdessä muiden julkisten tukien kanssa kattaa 100% hyväksyttävistä kustannuksista
 
Hakukohtaiset poikkeukset vakioehtoihin

1. Avustettavassa toiminnassa saadut tulot eivät vähennä hyväksyttäviä kustannuksia ja ovat tällöin käytettävissä saajan omavastuuosuuden kattamiseen.
2. Ylijäämäisen valtionavustustoiminnan siirto taseeseen ja käyttö on mahdollista ainoastaan seuraavana vuonna. Mikäli valtionavustustoiminta on kahtena peräkkäisenä vuonna ylijäämäinen tai toisen vuoden alijäämä on pienempi kuin taseeseen siirretty ylijäämä, niin valtionavustuksen saajan on palautettava käyttämätön valtionapu. 
3. Valtionavustustoimintaan käytettävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot ovat hyväksyttäviä toiminnan kustannuksia. Poistot tulee kohdentaa valtionavunalaiseen toimintaan aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Vakioehdot

Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksen vakioehdot

Liitteet

• Valtionavustushakulomake
• Harkinnanvaraisten valtionavustusten talousarvio ja tiliselvityslomake