Metsien käsittely Suomessa
Suomalainen metsänhoito on monipuolista. Monipuolisia metsänkäsittelymenetelmiä tarvitaan, koska metsänomistajien tavoitteet ja metsien kasvuolosuhteet ovat erilaisia. Monipuolista metsänkäsittelyä tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vaihteleva metsäluonto tarjoaa parhaat kasvuedellytykset suomalaisille metsälajeille.
Metsänhoitoa ohjaavat kasvuolosuhteet, lainsäädäntö ja metsänomistajan tavoitteet
Kasvupaikkatyypit vaihtelevat lehdoista karukkokankaisiin. Kasvuolosuhteet vaikuttavat hakkuisiin ja niiden ajoituksiin, puulajivalintaan, metsänuudistamismenetelmiin sekä muuhun metsänhoitoon. Metsänomistaja tekee lopullisen päätöksen metsänhoidosta. Tyypillisesti metsänomistajilla on metsänhoidolle useita tavoitteita, jotka heijastuvat metsien käsittelyyn. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi metsistä saataviin tuloihin, monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön.
Lainsäädäntö asettaa reunaehdot metsien käsittelylle. Suomessa voidaan tehdä uudistushakkuita ja kasvatushakkuita. Kasvatushakkuissa puuta korjataan siten, että jäävän puuston kasvuolosuhteet paranevat. Uudistushakkuissa puusto korjataan siemen- tai säästöpuita lukuun ottamatta ja uusi puusukupolvi jatkaa metsän kasvua.
Metsänomistajalla on uudistamishakkuussa metsän uudistamisvelvoite, samoin jos kasvatushakkuissa jäävä puusto ei täytä lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia. Uudistaminen voidaan toteuttaa viljelemällä tai luontaisella uudistamisella.
Metsää kasvatetaan sekä tasa- että eri-ikäisenä
Tyypillisesti Suomessa metsiä hoidetaan siten, että taimikonhoidon ja kasvatushakkuiden jälkeen toteutetaan uudistushakkuu ja metsän uudistaminen joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti. Menetelmää kutsutaan tasaikäisrakenteiseksi metsänkasvatukseksi.
Metsiä voidaan kasvattaa myös siten, että uudistushakkuita ja metsänviljelyä pyritään välttämään. Metsälain muutoksen myötä eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa toteutettavat hakkuut rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Menetelmässä pyritään säilyttämään metsä peitteellisenä siten, että toistuvien ja suhteellisen voimakkaiden harvennusten avulla tai pienaukkohakkuilla luodaan edellytykset sekä jäljelle jäävän puuston kasvulle että uuden taimiaineksen syntymiselle. Tavoitteena on metsikkö, jossa kasvaa ikärakenteeltaan monipuolinen puusto.
Muualla palvelussamme
Kansalaisaloite valtion metsien avohakkuista on edistänyt metsienkäsittelymenetelmistä käytävää keskustelua (Metsähallituksen ja MMM:n tiedote 20.10.2021)
Metsälainsäädäntö
Metsänhoidon suositukset
Muualla verkossa
Lisätietoja
Satu Rantala, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162045 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi