Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvät erityisesti maa- ja metsätalouteen, kotimaiseen ruuantuotantoon ja vesihuoltoon sekä muun muassa tulvasuojeluun liittyvät kysymykset.
Tutustumme maa- ja metsätalousministeriössä kysymykseesi, ja pyrimme vastaamaan siihen ja muihin ministeriön toimialaan liittyviin kysymyksiin MMM:n verkkosivuilla osoitteessa https://mmm.fi/korona.
Muiden kysymysten osalta kehotamme sinua tutustumaan valtioneuvoston kanslian verkkosivun tietotarjontaan ja muiden ministeriöiden koronasivuihin. Osoitteet niihin löydät keskitetysti täältä: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta
Ohjeistusta kausityövoimaan liittyen
Seasonal work helpline -neuvontapalvelu kausityöntekijöille
Töitäsuomesta.fi:n kausityön tietopankki
Information in english
Information på svenska
Katso myös
- Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Usein kysytyt kysymykset ja
- Ajankohtaista koronaviruksesta -verkkosivu,
- tietosuojavaltuutetun usein kysyttyä koronaviruksesta ja tietosuojasta -sivu sekä
- valtioneuvoston koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset-sivu.
Kysymyksiä maatalouden yritystuista
-
Ruokaviraston ohjeita:
Mitä tarkoitetaan maatilakytkentäisellä yritystoiminnalla?
Maatilakytkentäinen yritystoiminta on yritystoimintaa, jota harjoitetaan maatilan yhteydessä maatalouden kanssa samassa verotusyksikössä saman y-tunnuksen alla. Tällöin maatilakytkentäinen yritystoiminta on maatilatalouden tuloverolain alaista, paitsi tapauksissa, joissa maatila on yhtiöitetty.
Mitä tarkoitetaan maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavalla mikroyrityksellä?
Yritys jalostaa mitä tahansa maataloustuotteiksi määriteltyjä tuotteita (lukuun ottamatta kalataloustuotteet) siten, että tuotteet ovat edelleen maataloustuotteita. Yritys voi myös myydä maataloustuotteita (kaupanpitäminen) niin, että tuotteiden olomuoto ei muutu.
Jos yritys sekä jalostaa maataloustuotteita että valmistaa pitemmälle jalostettuja elintarvikkeita, niin yrityksen katsotaan kuuluvan tuen piiriin, jos pääosa eli yli puolet sen myyntitulosta koostuu maataloustuotteista.
Mitä tarkoitetaan maataloustuotteella?
EU:n lainsäädännössä maataloustuotteet on lueteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) liitteessä I (ns. Annex I -liitteen mukaiset maataloustuotteet). Annex I -lista
Maataloustuotteita ovat esimerkiksi:- teurastamotuotteet ja lihavalmisteet (kypsennetty, suolattu, savustettu jne.)
- meijerituotteet maidosta; voi, juusto, jogurtti jne.
- kananmunat ja munavalmisteet
- hedelmät, marjat, vihannekset ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet
- myllytuotteet
- käymistietä hedelmistä tai marjoista valmistetut juomat (viini, siideri, sima)
- lemmikkieläinten ruuat
- rehut ja rehuseokset.
Annex I -liitteen numerokoodit perustuvat tullitoiminnassa käytettävään Euroopan yhteisön yhdistettyyn nimikkeistöön, josta käytetään lyhennettä CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature).
Tuotteiden kuuluminen maataloustuotteiksi voidaan selvittää vertaamalla Annex I -liitteen koodeja tarkempiin CN-koodeihin. Tässä on huomattava, että pääryhmien koodit ovat saattaneet muuttua, joten on aina verrattava myös otsikkotekstejä.
Lisätietoa CN-nimikkeistöstä Tullin sivuilla
Mitkä tuotteet eivät ole maataloustuotteita?
Maataloustuotteista pidemmälle jalostetut elintarvikkeet eivät ole enää maataloustuotteita. Tässä ei kuitenkaan jalostusaste ole aina ratkaiseva. Pidemmälle jalostettua maataloustuotteet eivät ole SEUT-sopimuksen liitteen I (Annex I) mukaisia tuotteita.
Tällaisia ei-maataloustuotteiksi luettavia elintarvikkeita ovat:
- leipomotuotteet, myslit, makaronit
- suklaa, kaakaomassa, makeiset, purukumi
- jäätelö
- keitot ja kastikkeet
- olut, väkevät alkoholijuomat, juomasekoitukset
- muut juomat lukuun ottamatta hedelmä- ja marjamehuja.
Minkä kokoinen yritys voi saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?
Maataloustuotteiden jalostamista ja myyntiä harjoittava mikroyritys yritys voi työllistää alle 10 henkilöä ja sen liikevaihto tai tase voi olla enintään 2 miljoonaa euroa. Yrityksen on annettava toimeentulo yrittäjälle tai vähintään yhdelle työntekijälle.
Maatilakytkentäisen yritystoiminnan vuosittainen liikevaihto tulee olla vähintään 10 000 euroa. Yläkokorajaa ei ole asetettu.
Voiko pienpanimo saada väliaikaista tukea?
Olut ei ole Annex I -liitteessä mainittu maataloustuote, joten pienpanimo ei voi saada väliaikaista tukea.
Voiko lomamökkien vuokraaja saada väliaikaista tukea?
Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan lomamökkien vuokrausta, josta kertyy vuokratuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja lomamökeistä saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.
Voiko juustola saada väliaikaista tukea?
Juustola voi saada tukea.
Voiko marjatila saada väliaikaista tukea?
Marjatila voisi saada tukea vain, jos marjoja myydään erillisessä tätä tarkoitusta varten olevassa myyntitilassa. Tällöin tuen piiriin lasketaan vain kyseinen marjojen vähittäismyynti, ei muita marjatilan toimintoja. Marjatilojen osalta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä, vaikuttaako koronavirus kesän yritystoimintaan, joten tukea voisi hakea vasta satokauden jälkeen.
Voiko metsätaloutta harjoittava yritys saada tukea?
Tukea ei voida myöntää ainoastaan metsätaloutta harjoittavalle yritykselle. Kun tuen hakija harjoittaa maatalouden lisäksi metsätaloutta ja avustuksen kohteena oleva yritystoiminta on muuta kuin maa- ja metsätalouden alkutuotantoa, niin tukea voitaisiin myöntää.
Voiko metsäkone- tai hakeyritys saada väliaikaista tukea?
Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan metsätalouden palvelutoimintaa, kuten metsäkoneurakointia tai hakeyrittäjyyttä, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.
Voiko hevosalan yrittäjä saada väliaikaista tukea?
Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan hevosalan palvelutoimintaa, kuten ravitallit, hoitohevostallit, ratsutilat, hevosterapia, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.
Voiko liha-alan yritys saada väliaikaista tukea?
Liha-alan yritys voi saada tukea, sillä lihatuotteet ovat maataloustuotteita.
Voiko maatalouden alkutuotannon yritys saada väliaikaista tukea?
Maatalouden alkutuotannossa toimiva yritys voi hakea maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea.
Voiko kalatalouden yritys saada väliaikaista tukea?
Kalataloutta ei voida tukea. Kalatalouden yritys voi hakea erillistä kalatalouden yritysten väliaikaista tukea.
Voiko turkistuottaja saada väliaikaista tukea?
Turkiseläinten kasvatusta ei voida tukea. Turkistarha voi hakea alkutuotannon väliaikaista tukea. Lisäksi Finnvera voi rahoittaa turkistaloutta. Lisätietoa: www.finnvera.fi
Voiko esimerkiksi taksi-, kuorma-auto- tai kaivinkoneyrittäjyyteen saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?
Jos maatila harjoittaa esimerkiksi taksi-, kuorma-auto-, kaivinkone tms. yrittäjyyttä maatilan Y-tunnuksen alla, niin maatila voi hakea väliaikaista tukea. Yrittäjyyden ei siis tarvitse olla maatalouden toimialaan liittyvää yrittäjyyttä.
Jos taas maatila on harjoittaa taksiliikennettä niin, että taksiliikenne on erotettu erilliseksi yritykseksi maataloudesta (maatilalla ja taksiliikenteellä erilliset Y-tunnukset), niin silloin MMM:n väliaikaista tukea ei voi saada. Tällöin taksiliikennettä harjoitetaan erillisessä yrityksessä, joka voi hakea muita tukia, jos vain tukiehdot täyttyvät.
Voiko yritys, joka myy erikoiskahveja, teelajikkeita ja näiden valmistukseen käytettäviä tuotteita sekä suklaita hakea maaseudun yritysten väliaikaista tukea?
Kahvi ja tee ovat maataloustuotteita. Suklaa ei ole enää maataloustuote vaan se on jo pidemmälle jalostettu elintarvike. Jos pääosa liikevaihdosta/myynnistä koostuu kahvista ja teestä, niin hakemus kannattaa jättää.
Voiko maatilakytkentäinen metsäyrittäjä saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?
Voi saada.
Meillä on maatilamatkailuyritys, jonka varauskirja tyhjeni täysin koronan vuoksi. Kuuluuko tämä tuen piiriin?
Jos maatilamatkailua harjoitetaan maatilakytkentäisenä, siis saman y-tunnuksen alla kuin maataloutta, se kuuluu tuen piiriin.
Entä taimitarhat?Taimitarhat kuuluvat alkutuotannon väliaikaisen tuen piiriin.
Voiko leipomotuotteita valmistava yritys saada tukea?
Jos leipomotoimintaa harjoitetaan maatilan yhteydessä, siihen voidaan myöntää tukea. Itsenäisenä yrityksenä leipomo ei voi saada maaseutuyritysten väliaikaista tukea.
Voiko yritys hakea sekä maaseudun yritysten väliaikaista tukea että alkutuotannon väliaikaista tukea yhtäaikaisesti?
Molempia tukia ei voida myöntää samalle maatilalle/yritykselle. On siis valittava merkittävämpi tuotannonhaara.
Voiko yritystoimintaa harjoittava eläkeläinen saada väliaikaista tukea?
Voi saada.
Voiko saada väliaikaista tukea, vaikka olisi jo saanut jotain tukea koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin?
Voit saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea, vaikka olisit saanut Business Finlandin tai ELY-keskuksen myöntämää poikkeusrahoitusta kehittämiseen. Myöskään kunnan myöntämä yksinyrittäjän tuki ei estä väliaikaisen tuen saamista, mutta yksinyrittäjän tuki vähennetään väliaikaisen tuen määrästä.
Päivitetty 19.3.2021 klo 8.01 -
Ruokaviraston ohjeita:
Voiko väliaikaista tukea käyttää kiinteistön vuokrakuluihin?
Kyllä voi. Vuokrakuluja voi esittää korvattavaksi enintään kuuden kuukauden ajalta 16.3.2020 alkaen.
Voiko väliaikaista tukea käyttää palkkakuluihin?
Väliaikaista tukea voidaan käyttää yritystoiminnan jatkumisella välttämättömiin palkkakustannuksiin 16.3.2020 alkaen enintään 6 kuukauden ajalle. Palkkakustannuksiksi hyväksytään enintään 2000 euron kuukausipalkka ja tästä 30 prosentin palkan sivukulut.
Onko väliaikainen tuki tarkoitettu yrityksen investointeihin?
Et voi saada avustusta investointeihin, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa.
Aineellisiin ja aineettomiin investointeihin voit hakea erikseen maaseudun yritysrahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa. Lisäksi on mahdollista hakea yrityksen perustamistukea yrityksen perustamiseen tai yritystoiminnan uudelleen suuntaamiseen. Tuki investointeihin EU:n osaksi rahoittamaa ja se myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 (maaseutuohjelma). Maaseutuohjelman mukaisista tuista saat lisätietoa oman alueesi ELY-keskuksesta tai alueellasi toimivasta Leader-toimintaryhmästä.
Voiko hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää korkotukilainojen lyhennykset sekä korot?
Investointeihin kohdistuneiden lainojen korot ovat tukikelpoisia menoja, enintään puolet koko vuoden koroista. Korot ovat tukikelpoisia riippumatta siitä, mihin aikaan ne maksetaan. Lyhennykset sen sijaan eivät ole tukikelpoisia, sillä ne rinnastetaan investointimenoihin.
Vuokrat toimintatiloista ovat hyväksyttäviä kustannuksia, mutta ovatko kiinteistöjen ylläpitomenot?Kiinteistöjen kiinteät ylläpitomenot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden jaksolta, siis käytännössä esimerkiksi enintään puolet vuoden kiinteistöverosta.
Ovatko esimerkiksi kuljetusauton osamaksukulut hyväksyttäviä kustannuksia?
Eivät ole, sillä ne katsotaan investoinniksi.
Ovatko eläinten ruokintamenot tukikelpoisia?
Teuraseläinten ruokintamenot katsotaan tuotantopanosten hankintamenoiksi. Ne eivät ole tukikelpoisia.
Palvelukäytössä olevien eläinten (hevoset, rekikoirat, vetoporot) ruokinta- ja muita ylläpitokustannuksia voidaan hyväksyä tuen piiriin, koska ne on pidettävä hengissä, vaikka niiden palveluita ei tarvita.
Meillä on maatalouden varastohalli, josta saamme vuokratuloja varaston vuokraamisesta ja varastopalvelusta, toiminta on maatalousyhtymän y-tunnuksen alla. Nyt eivät kaikki ole pystyneet maksamaan vuokraa ajallaan ja olemme antaneet maksuaikaa sekä jotkut asiakkaat ovat joutuneet lopettamaan varastohallin vuokraus- ja varastopalvelunsa kokonaan. Voiko näistä saamattomista vuokra- ja varastopalveluista saada tukea?
Tukea ei voida myöntää maksamattomiin vuokrien tai muiden saamatta jääneisiin tulojen perusteella. Tukea voitaisiin myöntää varastohallin ym. toiminnan kiinteisiin kustannuksiin.
Käytän työssä koneurakoitsijaa. Voiko nämä kulut laittaa koronakorvaukseen ja voiko tukea käyttää siihen?
Koneurakoitsijan käytöstä aiheutuvia tuotannon kuluja ei voi käyttää tuen perusteena.
-
Ruokaviraston ohjeita:
Miten väliaikaista tukea haetaan?
Hae avustusta Hyrrä-asiointipalvelussa (https://hyrra.ruokavirasto.fi). Kirjaudu Hyrrään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti).Tarkemmat tiedot tuen hakemisesta
Milloin väliaikaisten tukien haku päättyy?
Maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle. Tuen ala- ja ylärajat muuttuvat 31.12.2020 alkaen. MMM:n tiedote 17.12.2020.Voiko hakemukseen tehdä vielä muutoksia, vaikka on jo ehtinyt lähettää hakemuksen asiointipalvelussa?
Jos haluat itse täydentää hakemustasi ennen päätöksentekoa, ota yhteyttä hakemuksen käsittelijään ELY-keskuksessa ja pyydä palauttamaan hakemus täydennettäväksi. ELY-keskusten yhteystiedot voit hakea kotipaikkakuntasi perusteella
Miltä ajalta kustannuksia voi esittää hakemuksessa?
Menot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020.
Milloin väliaikainen tuki maksetaan?
ELY-keskus käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä. Tuki maksetaan muutaman päivän kuluessa siitä, kun ELY-keskus on tehnyt tuesta myöntöpäätöksen.
Mitä ovat de minimis -tuet ja miksi niistä pitää esittää tiedot hakemuksessa?
De minimis -tuki (vähämerkityksinen tuki) tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. De minimis -tukia ovat sellaiset Ely-keskusten, Finnveran, Business Finlandin, kuntien tai muun julkisen tahon myöntämät tuet, joissa tukipäätöksessä on kerrottu tuen olevan de minimis -tukea.
Yritys voi saada de minimis -tukia korkeintaan 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. Tässä tukihaussa merkityksellisiä ovat siis vuosina 2018, 2019 ja 2020 myönnetyt de minimis -tuet. Tätä vanhempia tukia ei huomioida. Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis -tukea voi olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis -tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää. Lisätietoa de minimis -tuesta
Tuleeko hakemukseen liittää kuitit kustannuksista, joiden perusteella tukea haetaan?
Kuitteja hakemukselle tai maksun perusteeksi ei tarvita, mutta tuen perusteena olevien kulujen tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Tuki maksetaan heti päätöksen jälkeen ennakkona.
Päivitetty 19.3.2021 klo 7.43maa- ja metsätalousministeriö
-
Ruokaviraston ohjeita:
Tukeen oikeutetut yritykset
Kenelle alkutuotannon väliaikainen tuki on tarkoitettu?
Tuki on tarkoitettu maatalouden alkutuotannon tuotteita tuottaville yrityksille, jotka ovat kohdannut ongelmia markkinoilla covid-19-pandemian vuoksi. Tuki on suunnattu niille, joiden markkinat ovat hiipuneet tai loppuneet kokonaan koronaviruspandemian takia, eikä korvaavia ole löytynyt. Tukea voivat hakea esimerkiksi pitkälle erikoistuneet maatilat, jotka ovat toimittaneet kasvi- tai eläintuotteita suoraan ravintoloihin, mutta niiden markkinointi muutoin on vaikeaa. Tuki ei ole rajattu pelkästään syötäviin tuotteisiin, myös koristekasvit, turkikset ja muut alkutuotannon tuotteet kuuluvat tuen piiriin. Kalataloudella on oma tukijärjestelmänsä eikä metsätalouden tuotteet kuulu maatalouden alkutuotantoon.
Voinko hakea tukea uudestaan, vaikka sain jo kesällä maatalouden alkutuotannon tukea?
Kyllä voit hakea. Tuen yläraja on nyt korkeampi ja toisaalta alaraja alempi, joten tukea voi hakea uudestaan. Saamasi aikaisempi tuki vähennetään uudesta mahdollisesti myönnettävästä tuesta.
Miksi alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?
Koronaviruspandemian vuoksi monilla erityisesti pitkälle erikoistuneilla maatiloilla, joilla on suoramyyntiä tai toimituksia suurkeittiöille, on ollut menekkiongelmia, kun ravintolat ovat olleet kiinni. Muissa tukijärjestelmissä alkutuotannon yritykset on rajattu ulkopuolelle, mutta tämä tuki estää alkutuotantoon liittyvien yritysten väliinputoamista ja pyrkii lievittämään yritysten maksuvalmiusongelmia.
Millä oikeusperusteella alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?
Tuen peruste on EU-komission väliaikaiset puitteet valtiontuesta koronakriisin takia. Tukea maksetaan valtionavustuslain perusteella, jonka nojalla MMM on antanut asetuksen tuesta ja tuki myönnetään valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa. Ruokavirasto toimeenpanee tuen haun ja maksaa tuen.
Voinko saada tätä tukea, jos minulta puuttuu työntekijät kesän mansikanpoimintoihin?
Tuki on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia tuotteiden markkinoiden kanssa koronaviruspandemian ja sen seurauksena asetettujen rajoitusten vuoksi. Tukea ei ole räätälöity paikkaamaan esimerkiksi ulkomaisen tai kotimaisen työvoiman puuttumista johtuvia tappioita. Riippuu siis siitä, onko tuotteen markkinointi tai toimitukset estyneet ja onko siitä syntyviä tappioita osoitettavissa tuen maksun perusteeksi.
Voiko turkistarha hakea tätä tukea?
Voi hakea. Turkikset ja elävät eläimet ovat alkutuotantoon luettavia. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.
Kasvatan villasikoja sekä tarhaan mehiläisiä. Voinko hakea tukea?
Voit hakea. ELY-keskus arvioi hakemuksesi perusteella, oletko oikeutettu saamaan tukea.
Entä taimitarhat?
Taimitarhat kuuluvat alkutuotannon väliaikaisen tuen piiriin.
Olen metsänomistaja, voinko hakea tukea?
Metsätalous ei ole maatalouden alkutuotantoa, joten metsätalous ei oikeuta tähän tukeen. Taimitarhat puolestaan ovat maatalouden alkutuotantoa vaikka niissä metsäpuita kasvatettaisiinkin. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.
Voinko saada maatalouden alkutuotannon ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea yhtä aikaa?
Ei. Voit saada jompaakumpaa, jos ELY-keskus sitä myöntää.
Voiko Ahvenanmaalla sijaitseva maatila, jolla on suoramyyntiä ravintoloille ja jonka kysyntä on pienentynyt, hakea tukea?
Kyllä. Hakemuksen käsittelee Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Alkutuotannon tuessa liikevaihdon vähimmäismäärä. Onko 10 000 e kuten maaseutuyritysten tuessa?
Alkutuotannon tuessa noudatetaan samaa vuosittaisen liikevaihdon vähimmäismäärää 10 000 euroa.
Voiko yritystoimintaa harjoittava eläkeläinen saada väliaikaista tukea?
Voi saada.Voiko saada väliaikaista tukea, vaikka olisi jo saanut jotain tukea koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin?
Voit saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea, vaikka olisit saanut Business Finlandin tai ELY-keskuksen myöntämää poikkeusrahoitusta kehittämiseen. Myöskään kunnan myöntämä yksinyrittäjän tuki ei estä väliaikaisen tuen saamista, mutta yksinyrittäjän tuki vähennetään väliaikaisen tuen määrästä.
Tuen käyttötarkoitukset
Hyvin moni turkistarha on yksinyrittäjä eikä palkanmaksua ole työntekijöille. Ylivoimaisesti suurin kulu on rehu. Eläimet on ruokittava vaikka tuloja ei ole tällä hetkellä, koska myynti on lähes nolla. Kuuluvatko rehulaskut hyväksyttäviin välttämättömiin menoihin?
Tuotantoeläinten rehulaskut voivat olla hyväksyttäviä välttämättömiä menoja, jos rehut ovat välttämättömiä tuotantoeläinten terveyden ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. eivät ole hyväksyttäviä välttämättömiä menoja.
Voiko hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää korkotukilainojen lyhennykset sekä korot?
Investointeihin kohdistuneiden lainojen korot ovat tukikelpoisia menoja, enintään puolet koko vuoden koroista. Korot ovat tukikelpoisia riippumatta siitä, mihin aikaan ne maksetaan. Lyhennykset sen sijaan eivät ole tukikelpoisia, sillä ne rinnastetaan investointimenoihin.
Vuokrat toimintatiloista ovat hyväksyttäviä kustannuksia, mutta ovatko kiinteistöjen ylläpitomenot?
Kiinteistöjen kiinteät ylläpitomenot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden jaksolta, siis käytännössä esimerkiksi enintään puolet vuoden kiinteistöverosta.Vuokrat toimintatiloista ovat hyväksyttäviä kustannuksia, mutta ovatko kiinteistöjen ylläpitomenot?
Kiinteistöjen kiinteät ylläpitomenot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden jaksolta, siis käytännössä esimerkiksi enintään puolet vuoden kiinteistöverosta.
Ovatko esimerkiksi kuljetusauton osamaksukulut hyväksyttäviä kustannuksia?
Eivät ole, sillä ne katsotaan investoinniksi.
Käytän työssä koneurakoitsijaa. Voiko nämä kulut laittaa koronakorvaukseen ja voiko tukea käyttää siihen?
Koneurakoitsijan käytöstä aiheutuvia tuotannon kuluja ei voi käyttää tuen perusteena.
Tuen hakeminen
Mistä väliaikainen tuki valitaan haettavaksi Hyrrässä? En löydä tukea listasta.
Kun kirjaudut Hyrrään, valitse etusivulta ”Asioi organisaation tai maatilan puolesta”. Tunnistaudu sen jälkeen omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Ohjevideo Hyrrään kirjautumisesta
Milloin väliaikaisten tukien haku päättyy?
Maatalouden alkutuotannon väliaikaiseista tuista säädetyt asetukset ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun saakka, mutta haun päättyminen riippuu varojen riittävyydestä.
Tuleeko hakemukseen liittää kuitit kustannuksista, joiden perusteella tukea haetaan?
Kuitteja hakemukselle tai maksun perusteeksi ei tarvita, mutta tuen perusteena olevien kulujen tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Tuki maksetaan heti päätöksen jälkeen ennakkona.
Onko maatalouden alkutuotannon väliaikainen tuki de minimis -tukea?
Ei ole. Tuki on valtiontukea väliaikaisen poikkeuksen perusteella.
Miten muut hakemani tuet vaikuttavat tähän tukeen?
Ilmoita hakemuksessasi saamasi muut tuet. Muista ilmoittaa kaikki tuet, mitkä olet saanut koronaviruspandemiaan liittyen. Muut tuet eivät lähtökohtaisesti ole päällekkäisiä tämän tuen kanssa eikä muita covid-19-pandemiaan liittyviä julkisia tukia ole suunnattu alkutuotannolle. ELY-keskus arvioi muita mahdollisesti saamiasi tukia. Tavanomaiset maatalouden viljelijätuet, lainantakaukset tai kehittämistuet eivät sulje tätä tukea pois. Tuki kasautuu lähtökohtaisesti muun koronaviruspandemian perusteella myönnetyn valtiontuen kanssa.
Katso myös
Päivitetty 19.3.2021 klo 8.13maa- ja metsätalousministeriö
Kysymyksiä ruuasta ja elintarvikkeista
-
Tavoite 10. Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä on sopeuduttu nykyistä paremmin ilmastonmuutokseen vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 11. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysäyttäminen tukevat toisiaan vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 12. Luontopohjaiset ratkaisut ovat vakiintuneet ja lisänneet yhteiskunnan varautumista ilmastoriskeihin, parantaneet vesiensuojelua sekä lisänneet samalla luonnon monimuotoisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 13. Kuivuusriskien hallinta on kehittynyt vuoden 2022 tilanteesta vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 14. Helteen terveyshaitat on tunnistettu ja niihin sopeutuminen eri hallinnon tasoilla ja seuranta on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
-
Tämän hetkisen tiedon mukaan virus ei tartu elintarvikkeiden, ei myöskään kalan välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kalan alkutuottajat, jalostajat ja toimitusketjujen toimijat voivat toimia normaalisti pitäen erityistä huolta hygieniasta ja kalan säilyvyydestä. Myös kuluttajat voivat käyttää kalaa ja kalatuotteita kuten tavallisesti. Keskeistä sekä kala-alan toimijoiden että kuluttajien kannalta on, että varotoimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan huolellisesti. On tärkeää, että kalan arvoketju säilyy toimintakykyisenä, jotta meillä on kalaa tarjolla myös jatkossa. Lue lisää koronaviruksesta ja elintarvikkeista Ruokaviraston sivuilta. Lisätietoa meri- ja kalatalousrahaston ja valtiontukien hyödyntämisestä kalatalousalan tukemiseksi osoitteessa merijakalatalous.fi. Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista kalatalouteen EMKR:n sivuilla.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Tavoite 15. Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojelu ilmastonmuutoksen vaikutuksilta on parantunut, niiden huomiointi ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikassa on vahvistunut ja kulttuuriperintöön ja -ympäristöön sisältyvän tiedon hyödyntäminen sopeutumiseen liittyvissä ratkaisuissa on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
-
Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.
Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.
Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)maa- ja metsätalousministeriö
-
Tavoite 16. Alue- ja kuntatoimijoilla on käytössä ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset sekä osaaminen niiden hyödyntämiseksi eri toimialoja koskevassa suunnittelussa vuotee 2030 mennessä.
Tavoite 17. Sopeutumista koskeva alueiden ja kuntien ohjaus on johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 18. Rahoitusmahdollisuudet kannustavat alue- ja kuntatason toimijoita sopeutumistyön vahvistamiseen ja rahoituksen kohdentumista pystytään seuraamaan vuoteen 2030 mennessä.
-
Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.
Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.
Lisää tietoa aiheesta:
- Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
- Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
- Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma
maa- ja metsätalousministeriö
-
Luonnossa saa ja pitääkin edelleen liikkua ja nauttia luonnosta. Kannattaa kuitenkin välttää suosituimpia retkeilykohteita ja suosia vaikkapa lähimetsää. Metsähallitus on julkaissut omilla verkkosivuillaan ohjeistuksen retkeilijöille koronavirukseen liittyen. Metsähallitus muistuttaa, että myös luonnossa on syytä muistaa samat ohjeet kuin kaupungeissa ja vaikkapa kauppakeskuksissa: tulipaikoilla ja laavuissa pitää muistaa kahden metrin turvaväli ja käsihygienia.
Metsähallituksen ohjeistus koronaviruksen varalta
maa- ja metsätalousministeriö
-
Tavoite 19. Edistetään sopeutumista kansainvälisessä yhteistyössä kasvavassa määrin, erityisesti keinoja kaikkein haavoittuvimpien maiden sopeutumiselle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Tavoite 20. Osana kansainvälistä yhteistyötä edistetään kehittyvien maiden kykyä suunnitella ja toteuttaa konkreettisia sopeutumistoimia ja kehittyä ilmastokestävällä tavalla.
Tavoite 21. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkoituksenmukaisesti osana kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaen Suomen sopeutumiskykyä ja tietopohjan laajentamista.
-
Tavoite 22. Sää- ja ilmastonmuutosriskeihin ja sopeutumiseen liittyvää tietopohjaa on vahvistettu järkevällä tavalla, ja tutkimustiedon saatavuus loppukäyttäjille on varmistettu vuoteen 2027 mennessä.
Tavoite 23. Viestinnällä on vahvistettu yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja sopeutumistoimista.
Tavoite 24. Sopeutumisen seuranta on systemaattista ja tukee toiminnan kehittämistä.
-
Suomen metsäkeskuksen palvelut toimivat edelleen normaalisti. Metsien käyttöön liittyvät hakemukset ja ilmoitukset voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Jos haluaa asioida toimistolla, tulee siihen varata erikseen aika Metsäkeskuksen asiakastuesta. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee puhelinnumerossa 029 432 409 (pvm/mpm) maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18 ja keskiviikosta perjantaihin klo 8-16. Lisäksi Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee sähköpostilla osoitteessa asiakastuki(at)metsakeskus.fi.
Lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilta
maa- ja metsätalousministeriö
-
Ulkomaiseen kausityövoimaan liittyvää neuvontaa saa Töitä Suomesta –palvelusta [linkki: ]. Apua työvoiman saantiin ja työllistämiseen saa myös TE-palveluiden kautta.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Hallitus sallii alkutuotannon kausityövoiman terveysturvallisen maahantulon kasvukautena 2021. Kausityöntekijöiden osalta ei ole vuonna 2021 käytössä maa- tai työnantajakohtaista kiintiötä.
Tällä hetkellä maahan pääsee vain huoltovarmuuskriittisiin kausitöihin, jotka eivät siedä viivytystä. Tällaiset työtehtävät on lueteltu viranomaisten arvion pohjalta tehdyssä listauksessa.
Työnantajan tulee tarkistaa, että työtehtävä on listattujen tehtävien joukossa. Työntekijöille on oltava tehtynä terveysturvallisuussuunnitelma.
Kausityövoimalla tarkoitetaan lyhytaikaiseen kausityöhön tulevia. Oleskeluluvalla maahan tulevia henkilöitä koskevat yleiset maahantulomääräykset.
Kausityöntekijän on maahan tullessaan esitettävä rajalla:
- työnantajan täyttämä Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä –lomake
- vaadittava matkustusasiakirja (yleensä passi) sekä
- kolmannen maan kansalaisella kausityötodistus (viisumivapaat), kausityöviisumi (viisumivelvolliset) tai kausityöoleskelupa, kun kausityön kesto on yli 90 pv.
Lopullisen päätöksen maahanpääsystä tekee rajaviranomainen eli Rajavartiolaitoksen edustaja. Rajavartiolaitos ei tee ennakkopäätöksiä maahanpääsystä.
Koronatilanteesta johtuen ulkomailta ei välttämättä saada samaa määrää kausityöntekijöitä kuin normaalivuosina. Tilanne voi vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa.
Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset.
Työntekijöitä ja työnhakijoita yhdistävät TE-palvelut ja TöitäSuomesta -palvelu.
maa- ja metsätalousministeriö
-
THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijöiden terveysturvallisuussuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa tulee selkeästi kuvata terveysturvallisuustoimien toteuttaminen.
Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Työnantajan on varmistettava, että ulkomailta tuleva kausityöntekijä siirtyy rajalta karanteenitiloihin suoraan ja turvallisesti. Vastuu karanteeninomaisesta kuljetuksesta ja sen kustannuksista on työntekijällä ja työnantajalla. Viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä.
maa- ja metsätalousministeriö
-
THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijöiden terveysturvallisuussuunnitelma. Olennaista on, että ollaan yhteydessä alueen tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin. Lääkärin yhteystietoja voi pyytää oman alueen terveyshuoltopalvelua tarjoavalta taholta tai Töitä Suomesta –palvelusta.
Ohjeet terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta
maa- ja metsätalousministeriö
-
Viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua kausityötodistuksella/ kausityöoleskeluluvalla tai myös viisumivapaasti karanteenia varten ennen myönnetyn kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan voimassaolon alkua.
Viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa. Ilman viisumia tai oleskelulupaa henkilö ei pääse maahan.
Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.
Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Maa- ja metsätalousministeriö tai muut viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä. Matka Suomeen ja Suomen rajojen sisällä on siis työnantajan ja työntekijän vastuulla, mukaan lukien matkan ja 14 vuorokauden omaehtoisen karanteenin kustannukset.
Maa- ja metsätalousministeriö suosittaa keskitettyjen tilauslentojen käyttämistä Ukrainasta tulevien kausityöntekijöiden osalta. Lentoja on varattavissa Töitä Suomesta –palvelun kautta.
Koronaturvallisen maahantulon varmistamiseksi on syytä välttää tilannetta, jossa kausityöntekijät kiertävät omia reittejään usean maan kautta. Koronapandemiaan liittyvien riskien minimoimiseksi on suositeltavaa, että työnantaja suunnittelee etukäteen työntekijöiden kanssa turvallisen matkareitin lähtömaasta työskentelypaikalle.
Koronatilanteesta johtuen ulkomailta ei välttämättä saada samaa määrää kausityöntekijöitä kuin normaalivuosina. Tilanne voi vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi Ukrainan hallitus sallii kansalaistensa lähdön kausityöhön ulkomaille. Ukrainan hallitus kuitenkin edellyttää tiettyjen reunaehtojen täyttymistä. Muiden maiden osalta tulee seurata kyseisen maan viranomaisten tiedotusta.
Ukrainan kohdalla lähtijöillä (kausityöntekijöillä) tulee olla
- riittävän pitkä eli vähintään 3 kuukauden työsopimus,
- riittävä palkka,
- sairausvakuutus/terveydenhuolto kunnossa,
- hyvät työskentelyolosuhteet sekä
- aiempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä.
Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Ukrainan hallituksen asettamat ehdot täyttyvät, kun
- noudatetaan olemassa olevia työehtosopimuksia,
- työntekijä on ollut aiemmin Suomessa töissä ja
- työskentelyjakso on pituudeltaan vähintään 3 kuukautta.
maa- ja metsätalousministeriö
-
Hallitus sallii alkutuotannon kausityövoiman terveysturvallisen maahantulon kasvukautena 2021. Työnantajalta vaaditaan seuraavia toimia:
- THL:n ohjeen mukaan työnantajalta vaaditaan kausityöntekijän terveysturvallisuussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Kyseisessä suunnitelmassa tulee selkeästi kuvata terveysturvallisuustoimien toteuttaminen. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin.
- Kausityöntekijän on maahan tullessaan esitettävä rajalla työnantajan täyttämä Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä –lomake.
- Karanteeniin liittyvien asioiden järjestäminen ja noudattaminen ovat työnantajan vastuulla. Ohjeet karanteenista on kirjattu terveysturvallisuussuunnitelman ohjeisiin.
- Työnantajan on varmistettava, että ulkomailta tuleva kausityöntekijä siirtyy rajalta karanteenitiloihin suoraan ja turvallisesti. Vastuu karanteeninomaisesta kuljetuksesta ja sen kustannuksista on työntekijällä ja työnantajalla. Viranomaiset eivät järjestä työvoiman kuljetuksia Suomeen tai Suomen rajojen sisällä.
Maa- ja metsätalousministeriö suosittelee keskitettyjen tilauslentojen käyttämistä Ukrainasta tulevien kausityöntekijöiden osalta sekä ilmoittautumista omavalvontajärjestelmään. Lisätietoja TöitäSuomesta.fi –sivulta.
Koronaturvallisen maahantulon varmistamiseksi on syytä välttää tilannetta, jossa kausityöntekijät kiertävät omia reittejään usean maan kautta. Koronapandemiaan liittyvien riskien minimoimiseksi on suositeltavaa, että työnantaja suunnittelee etukäteen työntekijöiden kanssa turvallisen matkareitin lähtömaasta työskentelypaikalle.
Tutustukaa myös THL:n sekä Työterveyslaitoksen ohjeistuksiin koronaan liittyen:
- Matkustaminen ja koronaviruspandemia
- Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
- Infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeita
maa- ja metsätalousministeriö
Kysymyksiä metsistä ja metsätaloudesta
-
Luonnossa saa ja pitääkin edelleen liikkua ja nauttia luonnosta. Kannattaa kuitenkin välttää suosituimpia retkeilykohteita ja suosia vaikkapa lähimetsää. Metsähallitus on julkaissut omilla verkkosivuillaan ohjeistuksen retkeilijöille koronavirukseen liittyen. Metsähallitus muistuttaa, että myös luonnossa on syytä muistaa samat ohjeet kuin kaupungeissa ja vaikkapa kauppakeskuksissa: tulipaikoilla ja laavuissa pitää muistaa kahden metrin turvaväli ja käsihygienia.
Metsähallituksen ohjeistus koronaviruksen varalta
maa- ja metsätalousministeriö
-
Suomen metsäkeskuksen palvelut toimivat edelleen normaalisti. Metsien käyttöön liittyvät hakemukset ja ilmoitukset voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Jos haluaa asioida toimistolla, tulee siihen varata erikseen aika Metsäkeskuksen asiakastuesta. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee puhelinnumerossa 029 432 409 (pvm/mpm) maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18 ja keskiviikosta perjantaihin klo 8-16. Lisäksi Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee sähköpostilla osoitteessa asiakastuki(at)metsakeskus.fi.
Lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilta
maa- ja metsätalousministeriö
-
TE-palvelut auttavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Erilaiset rekrytointialustat avustavat työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisessa, maatilojen sekä metsätalouden kausityönantajat ja työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi Töitä Suomesta –palvelut.
Kysymyksiä eläimistä
-
Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.
Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.
Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)maa- ja metsätalousministeriö
-
Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.
Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.
Lisää tietoa aiheesta:
- Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
- Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
- Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma
maa- ja metsätalousministeriö
Kysymyksiä vesitaloudesta
-
Irtisanomissuojaa selvitettiin tarkoin valmisteluvaiheessa. Selvittelyn jälkeen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi, ettei uudistuksessa tulla käyttämään irtisanomissuojaa. Voimassa olevassa valtion virkamieslaissa on jo säädetty, että luovutuksensaaja eli uusi työnantaja ei saa irtisanoa palvelussuhdetta pelkästään liikkeenluovutuksen perusteella.
-
Hallituksen esityksen tarkoitus on panna kansallisesti toimeen esteettömyysdirektiivin vaatimukset.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa työryhmässä. Mukana esityksen valmistelussa ovat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajat Vammaisfoorumista ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.
-
Kustannusten korvaamisesta on kaksi rinnakkaista kansainvälistä sääntelyä.
- Potilasdirektiivi sääntelee hoitoon hakeutumista ilman ennakkolupaa.
- EU:n sosiaaliturvajärjestelmien koordinaatioasetus (883/2004) ja EU-UK välinen kumppanuussopimus sääntelevät äkillistä sairastumista ja hoitoon hakeutumista ennakkoluvalla.
Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laki sisältää myös kansallisia menettelysäännöksiä ja kansallista toimintaa tarkentavia sääntöjä, jotka liittyvät koordinaatioasetukseen.
-
Tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta.
Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia.
Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa vähentää potilaiden tarvetta hakeutua päivystyspalveluihin. Tällöin potilaat ohjautuvat palveluihin, joilla voidaan vastata paremmin heidän tarpeisiinsa.
-
Yleisenä tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.
Uudistuksessa selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä siten vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista.
Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä vähentää palvelujen käyttöön liittyvää leimautumista.
-
Avustusta on jaossa vuosittain 4 miljoonaa euroa. (Vuonna 2023 haettavissa on yhteensä 5 miljoonaa euroa.) Avustuksen saaminen ei edellytä omarahoitusosuutta. Myönnetty avustus on tutkimushankkeen käytettävissä noin kaksi vuotta.
Myönnetty avustus maksetaan avustuksen saajalle kahdessa tasasuuruisessa erässä (ensimmäinen erä ensimmäisenä avustusvuonna ja toinen vastaava erä toisena avustusvuonna).
-
Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.
-
Kustannukset korvataan sen mukaan, onko henkilö hakeutunut kiireettömään hoitoon vai onko hän sairastanut äkillisesti tai hakeutunut hoitoon ennakkoluvalla.
Kun henkilö on saanut hoitoa äkilliseen sairastumiseen tai ennakkoluvan nojalla toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä, hänellä on oikeus saada korvauksia kustannuksiin kuten, jos hän olisi käyttänyt kotikuntansa julkisen terveydenhuollon palveluja. Jos palvelujen tuottaminen hoitoa antavassa valtiossa on kalliimpaa kuin vastaavan hoidon järjestäminen henkilön omassa kotikunnassa, henkilö on velvollinen itse kustantamaan kunnan kustannustasoa ylimenevän osuuden kustannuksista. Siten korvauksena maksetaan se määrä, jonka hoito olisi vastaavassa tilanteessa maksanut henkilön kotikunnalle. Korvauksen määrästä vähennetään asiakasmaksu, jonka henkilö olisi julkisessa terveydenhuollossa maksanut.
Kun henkilö on hakeutunut hoitoon ilman ennakkolupaa toiseen EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin, hänellä on oikeus saada korvauksia kustannuksiin kuten, jos hän olisi käyttänyt muita kuin kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia terveyspalveluja Suomessa. Korvauksena maksetaan tällöin sairausvakuutuslain mukaisia sairaanhoitokorvauksia.
-
Avustusta voi hakea sosiaali- ja terveysministeriön erikseen ilmoittamana ajankohtana. Hakuilmoitus julkaistaan ministeriön verkkosivuilla. Hakuilmoituksen yhteydessä julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain antama asetus tutkimushankkeiden painopisteistä. Hakuilmoituksessa kerrotaan hakuaikataulu ja hakuasiakirjat.
-
Laissa tiukennetaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja. Vielä 31.8.2023 voimaan asti olevan lain mukaan hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
1.9.2023 lähtien hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Tiukennettu hoitotakuu koskee hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.
Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
-
Uudistus parantaa vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden pääsyä ja tavoittamista palvelujen piiriin.
Korostamalla terveydenhuollossa annettavan hoidon monimuotoisuutta pyritään vähentämään hoidon saamisen viivästymistä ja siitä seuraavaa kroonistumista, ongelmien vaikeutumista tai päivystyksellisen avun tarvetta.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoitoa pyritään parantamaan myös turvaamalla potilaan hoidon jatkuvuutta potilaan siirtyessä palvelusta toiseen, esimerkiksi sairaalasta kotiin tai asumispalveluun taikka nuorten palveluista aikuisten palveluihin. Hoidon toteuttaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä parantaa varhaista hoitoon pääsyä.
Uudistus tähdentää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tärkeyttä, jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelut ja hoidon tarvittaessa samanaikaisesti.
Uudistus tulee voimaan pääosin vuoden 2023 alusta.
Seuraavilta osin kuitenkin vasta 1.7.2023: Sosiaalihuoltolaissa säädetään hyvinvointialueille velvollisuus järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja. Lisäksi säädetään päihdetyön erityisenä palveluna järjestettävästä päiväkeskuspalvelusta, joka myös parantaisi avun tarpeessa olevien tavoittamista.
-
Direktiivi on pantu kansallisesti täytäntöön uudella lailla, joka määrittää eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimukset. Lisäksi direktiivin edellyttämiä muutoksia on tehty digipalvelulakiin, sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin, liikenteen palveluista annettuun lakiin, markkinavalvontalakiin ja hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin.
Lait tulevat voimaan 1.2.2023, mutta niiden soveltaminen alkaa pääosin 28.6.2025.
Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutokset tulevat voimaan 28.6.2025.
-
Rahoitusta voidaan myöntää esim. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten, hyvinvointialueiden, kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen hankkeille. Rahoitus myönnetään hakijaorganisaatiolle, joka toimii tutkimushankkeen hallinnoijana.
Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille.
Määräraha on valtionavustusta ja rahoituksen saavan organisaation budjettimäärärahaa, johon hankkeen tutkimusryhmälle myönnetään käyttöoikeus. Määrärahaan ei synny apurahan kaltaista subjektiivista oikeutta.
-
Jatkossa hoidosta ja sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään ensisijassa sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin jää vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva sääntely.
Päihde- ja mielenterveystyötä ja -hoitoa koskevien säännöksien kokoaminen yleislakeihin selkeyttää palvelujen kokonaisuutta ja nivoo palvelut aikaisempaa tiiviimmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon muuta sisältöä ja toimintaa.
Sääntelyn tarkoituksena on muun muassa auttaa toimijoita tunnistamaan, milloin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteuttamissa palveluissa tulisi soveltaa sosiaalihuoltolakia ja sen säännöksiä ja milloin kyse on terveydenhuollon toteuttamisesta.
Mielenterveys- ja päihdetyön sisältöjen tarkentaminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on asiakkaan yhdenvertaisen kohtelun vuoksi välttämätöntä. Käytännössä se voi aiheuttaa jonkin verran toiminnallisia muutoksia niillä alueilla tai toimijoilla, joilla tehtävät eivät ole olleet selkeitä ja jotka sääntelyn yhdenmukaistuessa joutuvat tarkentamaan toimintaprosessejaan esimerkiksi hallinnollisten päätösten, asiakastietojen kirjaamisen tai toimivaltasuhteiden osalta.
Jatkossa sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluista saatava tietopohja on nykyistä yhdenmukaisempiin tulkintoihin perustuvaa ja siten luotettavampaa ja kattavampaa tietoa antava kuin nykyisin.
-
Korvausmallia muutettaisiin tilanteissa, joissa henkilö hakeutuu hoitoon ilman ennakkolupaa toiseen EU- ja ETA-valtioon, Sveitsiin, Iso-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin.
Kustannukset korvattaisiin enintään siihen määrään saakka, joka vastaisi henkilön hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä samasta tai vastaavasta hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Korvaus ei voisi kuitenkaan ylittää henkilön terveyspalvelusta tosiasiallisesti maksamaa kustannusta. Henkilön maksettavaksi jäisi aina samasta tai vastaavasta hoidosta potilaalta Suomessa perittävä asiakasmaksu.
Matkakustannukset ja lääkkeet korvattaisiin jatkossakin sairausvakuutuslain nojalla.
-
Neljäntoista vuorokauden enimmäisaika ei koske
- hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia,
- perusterveydenhuollossa toimivan muiden lääketieteen erikoisalojen kuin yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanottoja ,
- hoitotapahtumia, jotka tehdään yksinomaan terveydenhuollossa laadittavan todistuksen tai lausunnon saamiseksi,
- terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja kuten terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia eikä muita ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluita.
Nämäkin palvelut tulee kuitenkin järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Eräitä palveluita eli seulontoja, tiettyjä määräaikaistarkastuksia sekä osaa rokotuksista ei koske myöskään kolmen kuukauden hoitoon pääsyn määräaika, koska tällaisten palveluiden antamisesta säädetään erikseen.
-
Direktiivin soveltamisala kattaa erilaisia tuotteita ja palveluja, joten muutoksia on tehty useaan eri lakiin. Lisäksi on säädetty uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista.
-
Kustannusten korvaamisella olisi seuraavat edellytykset:
- Hoito kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan
- Hoito arvoitu olevan henkilölle lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeellinen.
- Henkilölle on annettu lähete, jos terveydenhuoltolaki edellyttää lähetettä hänen asioidessaan Suomessa (esim. erikoissairaanhoito)
Lähtökohtaisesti kustannukset korvattaisiin vain sellaisesta hoidosta, jota henkilölle olisi esimerkiksi käypä hoito -suositusten mukaisesti jo järjestettävä Suomessa.
-
Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa eli myös mielenterveyden ongelmissa on jatkossa oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa.
Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle.
Palvelut, joita ei koske 14 vuorokauden hoitotakuu, tulee järjestää kohtuullisessa ajassa enintään kolmen kuukauden kuluessa tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Jos potilas tarvitsee lääketieteellistä arviota, lääkärin johdolla tehdään hoitosuunnitelma, jonka mukaan tarvittava jatkohoito toteutetaan.
Hoito on toteutettava hyvän hoitokäytännön mukaisesti ja annettava potilaalle hänen tarvitsemansa palvelut.
Hoito voi tarkoittaa, paitsi terveyskeskuksessa toimivan ammattilaisen antamaa hoitoa, myös esimerkiksi palvelusetelillä toteutettua lyhytpsykoterapiaa tai nettiterapiaa.
Eduskunta ei hyväksynyt kansalaisaloitetta terapiatakuusta (KAA 10/2019 vp), jossa terapiaan pääsyn enimmäisajasta olisi säädetty erikseen.
Eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus
- selvittää erilaisten psykososiaalisten menetelmien ja lyhytpsykoterapian määritelmien täsmentämistarpeet,
- arvioi näiden hoitomuotojen käyttöä ja toteutusta sekä
- tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin näiden hoitomuotojen saatavuuden turvaamiseksi.
-
Lakiin tuodaan ne sosiaalipalvelut, joita käytännössä päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluihin ja toisaalta mielenterveystyön palveluihin on jo ennestään laajasti katsottu kuuluviksi.
Muutos vahvistaa ja selkeyttää sosiaalihuollon roolia ja tehtävää päihde- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuudessa sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan oikeuksia saada tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut.
Säännökset tukevat ja ohjaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteisten sopivien ratkaisujen etsimistä asiakkaan tavoitteita tukevasti.