Maakunnille suuri vastuu ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävissä
Maakuntien moninaiset roolit puhututtivat maa- ja metsätalousministeriön järjestämissä maakuntauudistuksen keskustelutilaisuuksissa. EU-rahoituksen hallinnoinnin myötä maakunnista tulee merkittäviä tekijöitä maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta.
Nyt valmisteilla oleva maakuntauudistus tähtää siihen, että vuoden 2019 alussa työnsä aloittaa 18 maakuntaa. Nykyiset ELY-keskukset, aluehallintovirastot ja maakuntien liitot lakkautetaan. Ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksessa nykyisestä aluehallinnosta ja kunnista maakuntien vastuulle. Muutoksen myötä maatalous-, elintarvike- ja ympäristöterveydenhuollon hallinnon tehtävistä poistuu käytännössä yksi hallinnon taso. Uudistus koskee koko ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävissä lähes 2 000 henkilötyövuotta. Ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtäväkokonaisuus on maakunnissa kolmanneksi suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen jälkeen.
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti alkuvuodesta eri puolilla maata viisi keskustelutilaisuutta, joissa syvennyttiin maakuntauudistukseen ruoka- ja luonnonvarasektorin näkökulmasta. Tilaisuuksien tavoitteena oli tuoda tietoa maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtävistä ja tukea maakuntauudistuksen valmistelua.
Maakunnat maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäjiksi
Maakunnilla on suuri vastuu maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä. Maatalouden suorien EU-tukien ja maaseudun kehittämisvarojen osuus Suomen kaikista EU-tuloista vuonna 2015 oli 72 prosenttia.
Tilaisuuksissa tuli kysymyksiä muun muassa maakuntastrategioiden valmistelun hyödyntämisestä maaseudun kehittämisohjelman valmistelussa sekä tukien hallinnointitehtävien eriyttämisestä ja jääviyskysymyksistä.
Maaseudun kehittämistehtävien työnjako maakuntien ja kuntien kesken ja näiden palveluiden säilyminen huolestutti kaikilla alueilla. Erityisesti Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan tilaisuudessa otettiin esiin tarve kohdata ihminen palvelutilanteessa ja pelko siitä, että digitalisaatio vie henkilökontaktit viranomaisten kanssa harvaan asutulta alueelta. Maakunnat voivat kuitenkin itsenäisesti päättää palvelupisteverkostonsa laajuudesta.
Suurin osa ympäristöterveydenhuollon tehtävistä tulee maakunnan vastuulle
Maakuntien vastuulle siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät kunnista ja aluehallintovirastoista. Näihin lukeutuvat terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut. Myös maataloustukiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta kuuluu jatkossa maakunnalle. Tilaisuuksissa käytiin läpi elintarvikeketjun valvonnan toimeenpanoa ja säädösten edellyttämiä elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan sekä eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen liittyviä vaatimuksia.
Huoli eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta nousi esiin keskusteluissa. Päivystävät eläinlääkäripalvelut on jatkossakin järjestettävä sekä tuotantoeläimille että seura- ja harraste-eläimille. Tämä voidaan tehdä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
Lomitustehtävät siirtyvät maakuntien hoidettavaksi. Lomitus säilyy jatkossakin sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla, ja ministeriön edustaja oli mukana kiertueella vastaamassa lomitusta koskeviin kysymyksiin. Erityisesti lomituksen rahoitusperusteet ja palveluiden tason säilyminen kiinnostivat osallistujia.
Kala- ja vesitaloudessa yhteistoiminta on välttämätöntä
Maakuntien vastuulle siirtyvät myös kaikki ELY-keskusten kalatalouden ja vesitalouden tehtävät. Tarkoituksena on, että maakunnat sopivat tehtävien hoidosta yhteistoiminnassa siten, että vesistöaluekokonaisuuksien hallinta ja tasapuoliseen palveluun tarvittava erityisosaaminen on varmistettu kaikissa maakunnissa. Tilaisuuksien osallistujat pitivät tärkeänä myös sujuvaa yhteistyötä kuntien ja Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen sekä muiden luonnonvara-alan toimijoiden kanssa
Maakuntien vastuulle tulevat varautumisen, riskienhallinnan ja pelastustoimen tehtävät vaativat maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Luonnonvaratalouden viranomaistehtävien hoidossa pidettiin tärkeänä varmistaa riippumattomuus ja asiakkaiden luottamus maakuntaan sen hoitaessa luonnonvaratehtäviä erilaisissa rooleissa.
Yhteistyössä muuttuvien alueellisten verkostojen rakenteita ja toimintaa tukevien organisaatioiden, Maaseutuviraston, Elintarviketurvallisuusviraston, maaseutuverkostopalveluiden ja Kuntaliiton kanssa järjestetyt tilaisuudet oli tarkoitettu maakuntauudistuksen parissa toimiville valmistelijoille ja uudistuksen kohteena olevien organisaatioiden toimijoille sekä heidän yhteistyötahoilleen. Tammi-helmikuussa Vaasassa, Rovaniemellä, Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella järjestetyt tilaisuudet tavoittivat yhteensä yli 750 osallistujaa.
