Metsätietosavotta tuottaa tulosta
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on tehostanut metsävaratiedon saatavuutta ja sähköiset palvelut ovat kehittyneet huomattavasti. Uusi metsätiedon aikakausi näkyy niin metsänomistajan puukaupassa kotisohvalla, metsäneuvojan arjessa kuin moton kopissa kuljettajan työssä. Hallituksen kärkihankkeen tuloksia esiteltiin seminaarissa Helsingissä 22.1.2018.
Hankkeen seurauksena metsänomistajan ja metsäsektorin toimijoiden käytettävissä on entistä avoimemmat, ajantasaisemmat ja laadukkaammat metsävaratiedot. Niiden pohjalta myös yksityinen sektori kehittää uusia palveluita, mikä lisää kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla. Metsänomistajan käytettävissä on entistä parempia palveluita.
– Laadukkaamman tiedon ja sähköisten palveluiden ansiosta koko metsäalan kilpailukyky paranee ja Suomi on houkutteleva investointikohde, summaa ylitarkastaja Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä hankkeen tuloksia.
Metsäsektorin toimijat pystyvät hyödyntämään tietoa toimenpiteiden ajankohdan ja tuotannon optimoinnissa. Esimerkiksi korjuuyrittäjien toiminnan edellytykset paranevat, kun kausivaihtelua pystytään minimoimaan. Hallinto hyötyy, kun tiedonkeruu on aikaisempaa kustannustehokkaampaa. Esimerkiksi metsälain valvonta ja kemera-hakemusten ja ilmoitusten käsittely on entistä jouhevampaa sähköisten palveluiden ansiosta.
Sähköiset palvelut kehittyneet uudelle tasolle
Suomen metsäkeskus on koonnut Metsään.fi-palveluun metsien hoidon ja käytön suunnittelussa tarvittavaa tietoa. Metsävaratietojen lisäksi Metsään.fi-verkkosivulla on tietoa muun muassa luonnonsuojelualueista, muinaisjäännöksistä ja uhanalaisista lajeista kuten liito-oravista, mikä auttaa huomioimaan luontoarvot metsänkäsittelyn yhteydessä. Palvelu helpottaa asiointia, kun metsänomistaja pystyy tekemään itse metsänkäyttöilmoituksen tai kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyviä ilmoituksia ja hakemuksia, sekä seuraamaan niiden käsittelyä viranomaisella. Palvelua on käyttänyt jo 93 000 metsänomistajaa ja 600 yritystä.
Metsänomistajat ja puunostajat käyvät nykyisin aktiivisesti kauppaa Kuutiossa, joka on toukokuussa 2017 avautunut puukaupan digitaalinen markkinapaikka. Palvelun ansiosta metsänomistajien on helppo tehdä tarjouspyyntö suoraan ostajille ja saada asiantuntija-apua. Kuutiota kehittävän Suomen Puukauppa Oy:n mukaan merkittävä osa palvelua käyttävistä yksityismetsänomistajista on ensimmäistä kertaa toimenpiteitä metsäomaisuudellaan tekeviä henkilöitä. Palvelu on yksityiselle metsänomistajalle maksuton.
Metsävaratieto on avointa ja helposti saatavilla
Maaliskuun alussa voimaan tuleva metsätietolain muutos mahdollistaa metsävaratiedon avoimen jakelun. Suomen metsäkeskus perustaa Metsään.fi-verkkosivulle uuden kaikille avoimen osion. Siellä julkisia ympäristötietoja eli metsävaratietoja sekä metsänkäyttöilmoituksia ja kemera-hakemuksia ja ilmoituksia koskevia tietoja voi selata, ladata tiedostoina tai ottaa käyttöön teknisen rajapinnan kautta. Palvelun kautta on saatavissa tietoa kaikkien omistajaryhmien osalta. Metsäkeskus ei luovuta metsänomistajan nimi- ja yhteystietoja tai tilanrajoja avoimen metsätiedon osiossa. Tunnistautumisen taakse jäävät osiot, joissa on avoimien metsätietojen lisäksi tietoa, jonka perusteella metsätiedot voidaan liittää tiettyyn yksityiseen henkilöön.
Toimijoiden välistä tiedonsiirtoa helpottavat metsätiedon standardit. Hankkeessa on kehitetty muun muassa puukaupan tiedonsiirtostandardi, jotta tieto kulkee esimerkiksi puukauppapaikan ja muiden järjestelmien välillä. Metsätiedon standardointia on tehty yhteistyössä kaikkien halukkaiden kanssa myös viranomaisasiointiin ja tilastointiin liittyen.
Jalan kerätään tietoa metsästä entistä harvemmin
Nyt kehitetään metsävaratiedon laatua ja tavoitteena on, että sähköinen kaupankäynti olisi mahdollista ilman maastotarkastusta 2020-luvulla. Parhaillaan testataan muun muassa kaukokartoituksen tarjoamia mahdollisuuksia, pyritään löytämään uusia tapoja tuottaa tietoa taimikoista sekä etsitään ratkaisuja metsävaratiedon ajan tasalla pitämiseen. Lisäksi metsävaratietoa täydennetään uusilla tunnuksilla, jotka kuvaavat muun muassa maaperää, runkolukusarjaa eli puuston kokojakaumaa ja puuston laatua. Pääosa tutkimustuloksista valmistuu loppuvuodesta 2018.
Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut erittäin tehokkaaksi menetelmäksi havaita metsänkäyttöilmoitusten laiminlyöntejä. Metsäkeskuksen mukaan satelliittikuvia voisi hyödyntää hakkuualojen monimuotoisuuden ja luontoarvojen säilymisen seurannassa sekä uudistamisvelvoitteen valvonnassa. Satelliittikuvien muutostulkinta mahdollistaa koko valtakunnan kattavan vuotuisen valvonnan. Siirtyminen otokseen perustuvasta valvonnasta kokonaisvaltaiseen seurantaan olisi iso muutos metsälakien valvonnassa. Lisäksi testataan satelliittikuvista tuotetun vesakoitumisindeksin käyttökelpoisuutta taimikonhoitotarpeen määrittämisessä.
Uutena toivottuna tietotuotteena on luotu korjuukelpoisuuskarttoja, jotka helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä maasto kantaa korjuukalustoa. Myös maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun korjuutöitä tehdään sopivissa kohteissa sopivalla kelillä.
Tulevaisuuden metsätieto tehdään yhdessä
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanketta toteutetaan vuosina 2016–2018, jolloin maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa 13 hanketta. Niitä toteuttavat yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT, Metsäteho, Arbonaut, Satellio, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen Puukauppa ja Tapio
MMM:n järjestämän välitulosseminaarin esitykset löytyvät hankkeen verkkosivuilta: mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Niina Riissanen, p. 0295 162 339, etunimi.sukunimi@mmm.fi
#metsätieto
