Metsätuholain muuttamista koskeva esitys eduskuntaan

Valtioneuvosto on antanut 30.9.2021 eduskunnalle esityksen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on metsätuhoriskien pienentäminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta.

Ilmaston lämpeneminen koettelee metsiä muun muassa lisääntyvien hyönteis- ja sienituhoriskien kautta, ja näiden riskien hallitseminen on olennainen osa Suomen varautumista ilmastonmuutokseen. Metsätuhojen ehkäiseminen on välttämätön edellytys myös hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle. Keskeisimmät muutettaviksi esitettävät lainkohdat koskevatkin kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäisemisen tehostamista sekä omavalvontavelvoitteen laajentamista uusiin toimijaryhmiin.

– Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta, mutta ilmaston lämpeneminen lisää meilläkin laajamittaisten tuhojen riskiä. Lakiin esitettävät muutokset muodostavat vastuullisen kokonaisuuden, joka auttaa metsäalaa varautumaan entistä paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin, toteaa ministeri Jari Leppä.

Korjuuvelvoitteen ajankohtaa esitetään keskisessä Suomessa aiennettavaksi

Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen puutavara on metsätuholain mukaan kuljetettava pois metsästä ja tien varsilta tiettyyn päivään mennessä, jotta sen kaarnan alla kasvavat kuoriaiset eivät ehdi levitä metsiin. Korjuuvelvoitteen ajankohdan suhteen Suomi jaetaan tuhohyönteisten esiintymisen ja lämpösumman perusteella etelä–pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen (A, B ja C), joilla sovellettavista torjuntatoimista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Nykyisellä B-alueella eli keskisessä Suomessa on tutkimusten perusteella selkeä tarve aikaistaa kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta. Osia B-alueesta esitetään siksi siirrettäväksi eteläisen Suomen A-alueeseen, jossa määräaika kuusipuutavaran poistamiselle on jo 15. heinäkuuta 24. heinäkuuta sijaan.

Pienet, alle 50 kiintokuutiometrin kokoiset mäntypinot esitetään toisaalta vapautettavaksi kokonaan poiskuljetusvelvoitteesta. Vapautusraja nousisi näin nykyisestä 20:stä 50 kiintokuutiometriin. Alle 50 kuutiometrin pinojen aiheuttama uhka lähimetsille on viimeisimpien tutkimusten perusteella vähäinen.

Juurikäävän torjuntavelvoitetta laajennettaisiin

Juurikäävän torjuntavelvoite eli ns. kantokäsittelyvelvoite esitetään laajennettavaksi myös muihin kuin kasvatus- ja päätehakkuisiin. Velvoite koskisi tällöin jatkossa myös ei-metsänhoidollisia havupuuhakkuita, kuten sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Myös mäntyvaltaisille turvemaiden metsille, joita velvoite ei ole aiemmin koskenut, esitetään nyt eteläisessä Suomessa kantokäsittelyvelvoitetta.

Torjuntavelvoitteen ulkopuolelle jäisivät edelleen laissa mainitut erityistilanteet, kuten kotitarvehakkuu. Velvoite ei koskisi myöskään tutkimuskäytössä olevia metsiä eikä hakkuita, joilla on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä.

Muut esitettävät muutokset

Pystykauppasopimusten sisällöissä on vaihtelua omistuksen siirtymisajankohdan suhteen, eivätkä puukauppaa harvoin tekevät metsänomistajat välttämättä tunne myyjää koskevia metsätuholain velvoitteita. Metsätuholaissa määriteltäisiin jatkossa ajankohta, jona puutavaran omistajuus vaihtuu pystykaupoissa metsätuholain 3 ja 4 §:n soveltamisen kannalta.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden sisällyttämistä omavalvonnan piiriin sekä Metsähallituksen aseman selkeyttämistä omavalvonnan osalta. Lakiin lisättäisiin myös velvoite kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatimiseen.

Metsätuholain tavoitteena on rajoittaa muun muassa puutavaravarastoista ja myrskytuhoista muodostuvaa hyönteis- ja sienituhovaaraa kasvavalle puustolle. Laki rajoittaa esimerkiksi tuoreen havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsässä ja sen läheisyydessä. Tuoreimmat pohjatiedot lainmuutosesityksen laatimiseen saatiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä julkistamasta metsätuholain muutostarpeita koskevasta jatkoselvityksestä.

• Hallituksen esitys MMM/2021/160

Lisätietoja:

• Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, p. 0295 162 162, etunimi.sukunimi@gov.fi

• Lainsäädäntöneuvos Maija Kaukonen, p. 0295 162 153, etunimi.sukunimi@gov.fi