Ministeri Anttila toivoo uudenlaista keskustelua gm-asioista
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila haluaisi saada kansalaiset laajasti mukaan tasaveroiseen keskusteluun geenimuuntelusta. Nykyisin keskustelu geenitekniikan käytöstä on rajautunut varsin pienen piirin sisään ja maallikon on vaikea päästä perille, millaisia ovat geenitekniikan vaikutukset ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Anttila puhui tänään gm-toimittajaseminaarissa Helsingissä.
Ministeri Anttilan mielestä kuluttajilla on oikeus tietää, miten heidän syömänsä ruoka on tuotettu. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä pohditaan parhaillaan KTM:n työryhmässä, joka tekee yhteenvedon lihan gm-merkinnöistä. Gm-rehulla tuotetulle lihalle ei ole käytössä merkintää missään EU-maassa. Ministeri Anttilan mukaan toteuttamiskelpoisimmalta näyttäisi tässä vaiheessa vapaaehtoinen merkintä siitä, että elintarvikkeen tuottamisessa ei ole käytetty muuntogeenistä soija- tai maissirehua tai muita tuotantopanoksia. Ehdotus ei muuta velvollisuutta tehdä pakolliset gm-merkinnät silloin, kun elintarvike ja rehu sisältävät muunneltua ainesta tai on valmistettu muunnellusta raaka-aineesta.
Osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että ministeriö valmistelee rinnakkaiselolakia, jonka avulla luodaan pelisäännöt gm-tuotannon, tavanomaisen tuotannon ja luomutuotannon rinnakkaiselle toteuttamiselle. Lain lähtökohtana on se, että muuntogeenisten lajikkeiden viljelijät ovat pääsääntöisesti vastuussa leviämisen estämisestä. Laki luo selkeyttä vastuukysymyksiin sekoittumistapauksissa.
Gm-lajikejalostuksen työkalut jo käytössä
Gm-jalostustekniikat mahdollistavat uusien ominaisuuksien tuomisen tai olemassa olevien ominaisuuksien muuttamisen tavalla, jota lajin perimässä ei luontaisesti esiinny. Näitä ovat esimerkiksi parannettu kasvitautien kestävyys sekä uudet laatuominaisuudet. Myös suomalainen kasvinjalostus ja kasvigenetiikan tutkimus hyödyntävät jo gm-jalostustekniikoita erillisprojekteissa.
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tekee geeninsiirtotutkimusta osana Terve ohra -hanketta, jossa tuotetaan genomiikan työkaluja ohran verkkolaikkutaudin hallintaan ja seurantaan. Verkkolaikku on ohran merkittävin tauti Suomessa. Vanhempi tutkija Outi Manninen MTT:stä kertoi, että geeninsiirtojen avulla on mahdollista tutkia, mikä geeni saa aikaan verkkolaikkutaudin kestävyyden ja miten geeni toimii. Tutkimuksessa saatavaa uutta tietoa voidaan haluttaessa hyödyntää gm-lajikkeita kehitettäessä.
Jalostusjohtaja Eero Nissilä kertoi, että Boreal tekee kenttäkokeita gm-tärkkelysperunalla. Tavoitteena on nostaa non food -teollisuuskäyttöön tarkoitetun aikaisen tärkkelysperunan tärkkelyspitoisuutta noin viidenneksellä. Mahdollinen Borealin jalostama muuntogeeninen tärkkelysperuna tulee viljelyyn aikaisintaan vuonna 2012. Ennen viljelyyn tuloa gm-perunan on käytävä läpi EU:n tuotehyväksymisprosessi ja tavanomainen lajikkeen hyväksymisprosessi. Markkinoille tuomisen ehtona Boreal kuitenkin edellyttää suomalaiselta tuotantoketjulta halukkuutta gm-perunan viljelyyn ja sen sadon teollisuuskäyttöön.
Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 3302
osastopäällikkö Matti Aho, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 3380, 040 516 9857
erikoistutkija Outi Manninen, MTT, (03) 4188 2516
jalostusjohtaja Eero Nissilä, Boreal, p. 040 705 3340
