MMM rahoittaa nautojen ruokinnan ilmastokestävyyden kehittämistä

Luonnonvarakeskuksen vetämän konsortion hankkeessa tarkastellaan pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun lisäaineen käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään tuottajien ja kuluttajien asenteita.

Maa- ja metsätalousministeriön kesällä 2022 toteuttamassa avoimessa hankehaussa tavoitteena oli käynnistää hanke nautojen ruuansulatuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ruokinnallisten ratkaisujen kehittämiseksi. Vuoden 2021 budjettiriihessä hallitus osoitti 700 000 euroa ilmastoystävällisen ruokinnan kehitykseen vuonna 2022.

Euroopan unioni hyväksyi keväällä 2022 ensimmäisen pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun lisäaineen, 3-nitro-oksipropanolin.  Lisäaine hyväksyttiin käytettäväksi lypsylehmien, emolehmien ja siemennettyjen hiehojen rehussa.

Haussa saatiin kolme hakemusta, joista valittiin rahoitettavaksi yksi hanke. Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa -hankkeen tavoitteena on ratkaista erityisesti 3-NOP-lisäaineen käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat relevantteja Suomen näkökulmasta. Osana hanketta selvitetään myös tuottajien ja kuluttajien asenteita ja valmiutta ottaa käyttöön uusia tuotannon ilmastokestävyyttä edistäviä keinoja. Hanke toteutetaan osana maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

”3-NOP-lisäaineen hyväksyntä edellytti jo laajaa tutkimusaineistoa sen turvallisuudesta eläimille, kuluttajille ja ympäristölle sekä tehokkuudesta. On kuitenkin tärkeää tutkia tehokkuutta Suomessa tyypillisillä nurmirehuvaltaisilla ruokinnoilla ja ratkaista aineen käyttöön liittyviä kysymyksiä rehun valmistuksessa. Hankkeesta saadaan ajankohtaista tietoa myös muista pötsimetaanin vähentämiskeinoista ja siitä, millaisin kannustein vähentämiskeinojen käyttöönottoa voidaan lisätä”, kertoo erityisasiantuntija Eeva Saarisalo maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskuksen vetämä konsortio. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Helsingin yliopisto, Valio Oy ja A-Rehu.

Vuonna 2020 maatalouden kokonaispäästöt olivat noin 16 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Päästöistä 6,6 miljoonaa tonnia CO2-ekv. tuli taakanjakosektorilta. Tuotantoeläinten ruuansulatuksessa syntyvän metaanin osuus taakanjakosektorin päästöistä oli 32 % eli 2,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Lypsylehmien tuottama metaani kattaa tästä ison osan, joten sen pienentämiseen kehitetyillä ruokintaratkaisuilla on huomattava potentiaali edistää maatalouden ilmastotavoitteita.

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista hankkeista löytyvät osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Muualla palvelussamme:

• Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus
• MMM hakee rahoitettavaksi nautojen ruokinnan ilmastokestävyyttä kehittäviä hankkeita (MMM-tiedote 6.6.2022)

Lisätietoja:

Eeva Saarisalo
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 366
eeva.saarisalo@gov.fi

Anna Salminen
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
029 516 2002
anna.salminen@gov.fi

Marketta Rinne
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
029 532 6482
marketta.rinne@luke.fi