Paikalliset tahot ovat ilmoittaneet eroavansa Tenon neuvottelukunnasta – MMM toivoo neuvotteluiden jatkuvan alkuperäisellä kokoonpanolla
Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Tenon neuvottelukunnasta. Tämän valtioneuvoston asettaman neuvottelukunnan tehtävänä on uusia Norjan viranomaisten kanssa Tenojoen kalastusta säätelevä kalastussääntö. Maa- ja metsätalousministeriö toivoo, että kalastussääntöneuvotteluita voitaisiin vielä jatkaa valtioneuvoston asettamassa kokoonpanossa.
Valtioneuvosto nimesi keväällä 2020 Suomen valtuuskunnan Tenon kalastussäännön uusimista koskeviin neuvotteluihin. Suomen valtuuskuntaan kuuluu edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, Lapin ELY-keskuksesta, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä, Tenon kalatalousalueesta sekä Saamelaiskäräjistä.
Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue ovat 16.12.2022 ilmoittaneet, että Tenon kalatalousalue on päättänyt vetäytyä neuvotteluista ja Suomen Saamelaiskäräjät käsittelevät omaa ratkaisuaan tällä viikolla. Paikallisilla tahoilla on tärkeä rooli neuvottelukunnassa Tenon olosuhteiden, kalastukseen liittyvien käytäntöjen ja saamelaisen kalastuskulttuurin tuntijoina.
Neuvotteluista eroamisen syyksi Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue ovat kertoneet muun muassa tulkintansa Norjan viranomaisten esityksestä lohenkalastuksen kiellosta Tenojoella 5–7 vuodeksi. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan neuvotteluissa Norjan kanssa on edistytty, mutta ne ovat kuitenkin kesken. Tässä vaiheessa tehtyihin esityksiin ei ole vielä saavutettu neuvotteluratkaisua. Ministeriö toivoo, että neuvotteluita voitaisiin edelleen jatkaa valtioneuvoston asettamassa kokoonpanossa, jossa Saamelaiskäräjillä ja Tenon kalatalousalueella on tärkeä rooli.
Tenojoen lohikannat ovat erittäin heikossa kunnossa. Lohikantojen elpymiseksi lohenkalastus Tenojoen vesistössä on ollut kiellettyä 2021 ja 2022, ja vastaavaa kieltoa koskeva lakiesitys vuodelle 2023 on parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. Kalastuksen säätelyn tavoitteena on lohikantojen elpyminen kestävälle tasolle, mikä mahdollistaa saamelaisen kalastuskulttuurin ylläpitämisen myös tuleville sukupolville.
Rajoitusten seurauksena jokiin on saatu nousemaan merkittävästi enemmän lohia verrattuna vuoteen 2020. Tällä hetkellä mereltä palaava lohimäärä on kuitenkin niin pieni, että jokainen pyydetty lohi rikkoisi biologisia kestävän kalastuksen periaatteita. Kantojen ollessa näin heikossa kunnossa ei ole onnistuttu vielä löytämään turvallista tapaa edes vähäiseen kalastukseen. Neuvottelut tästäkin asiasta ovat kesken.
Tenojoella on perimältään ainutlaatuisia ja arvokkaita lohikantoja, joiden elpyminen on tärkeää. Molempien maiden tutkijat seuraavat aktiivisesti lohikantojen tilaa. Seurannan lisäksi lohesta tehdään monipuolista tutkimusta, jota myös hyödynnetään säätelypäätösten pohjana.
Lisätietoja:
erätalousneuvos Vesa Ruusila, +358 295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
erityisasiantuntija Irena Pirhonen, +358 295 162 069, irena.pirhonen(at)gov.fi
Báikkálaš bealit leat almmuhan iežaset earránit Deanu ráđđádallangottis – EMM sávvá ráđđádallamiid joatkašuvvat álgovuolggalaš čoakkádusain (pohjoissaame)
Páiháliih peleh láá almottâm, ete toh iäráneh Tiänu ráđádâllâmkoddeest – eennâm- já meccituáluministeriö tuáivu, ete ráđádâlmeh juátkojeh algâalgâlii juávhoin (inarinsaame)
Pääikla õhttsažtuâjjtuâjjla lie iʹlmmtam, što sij rätkkjee Teän saǥstõõllâmkååʹddest – MMM tuäivv, što saǥstõõllmõõžž juätkkje alggveärlaž norrõõzzin (koltansaame)
