Työryhmä: porolukuun ei muutosta, velvoittavia keinoja porolaidunten kestävyyden takaamiseksi
Työryhmä esittää suurimmaksi sallituksi poroluvuksi 203 700 eloporoa alkavalle kymmenvuotiskaudelle. Paliskuntakohtaisiin eloporolukuihin ei esitetä muutosta. Porojen talvilaidunten kestävän käytön varmistamiseksi työryhmä esittää laadittavaksi velvoittavat paliskuntakohtaiset porolaidunten käyttö- ja hoitosuunnitelmat.
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys porojen talvilaidunten kestävän tuottokyvyn mukaisesta eloporomäärästä vuosille 2020–2030. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman tutkimustiedon perusteella työryhmä esittää, että paliskunnilta edellytettäisiin jatkossa hoito- ja käyttösuunnitelmaa porolaidunten kestävyyden varmistamiseksi.
Luonnonvarakeskuksen mukaan porojen talvilaidunten nykytilan ja käytettävyyden parantamiseksi tarvittaisiin poronhoitoalueen eri osiin parhaiten soveltuvia kokonaisvaltaisia, pitkäkestoisia porolaidunten hoitosuunnitelmia. Suunnitelmissa huomioitaisiin paliskuntien vuodenaikaisten laidunkiertojärjestelmien kehittämisen ja poromäärien säätelyn tarpeet ja mahdollisuudet.
– Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat toteuttaisivat keskeisesti hallitusohjelman tavoitetta edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona, sanoo työryhmää vetänyt, neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.
Paliskuntakohtaisten laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien pohjana toimisivat paliskuntien työryhmälle vuosina 2018 ja 2019 tekemät esitykset paliskuntien laidunten sekä poronhoidon tilasta. Työryhmä katsoi, että hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat paras keino turvata porolaidunten kestävä käyttö pitkällä aikavälillä.
Jatkossa hoito- ja käyttösuunnitelmiin tulisi nimetä kaksi toimenpidettä ja toteutukselle alueellisesti rajatut tavoitteet ja toteutustavat. Vaihtoehtoisina keinoina olisi poromäärän vapaaehtoinen vähentäminen, teurastuksen aikaistaminen, porojen jäkälälaitumien tilan parantaminen, kesäaikaisen laidunkierron kehittäminen tai paliskuntien yhdistäminen tehokkaamman laidunnuskierron järjestämiseksi. Paliskuntakohtaisten porolaidunten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun esitetään noin kahden vuoden valmisteluaikaa.
Osakaskohtaisia lukuja esitetään yhdenmukaistettavaksi niin, että jokaisessa paliskunnassa osakaskohtainen suurin sallittu olisi 500 eloporoa. Muutoksen tavoitteena on lisätä päätoimisten ja sitoutuneiden poronomistajien määrää paliskunnissa.
Lisäksi työryhmä suosittelee, että ministeriö asettaisi porotalouden tulevaisuustyöryhmän, jonka tehtävänä olisi toimia Lapin ELY-keskuksen hyväksymien käyttösuunnitelmien ohjausryhmänä. Paliskuntakohtaisten käyttösuunnitelmien tulisi esityksen mukaan olla toteutusvalmiina 1.6.2022 alkaen.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2018 työryhmän valmistelemaan esitystä suurimmista sallituista poroluvuista. Poronhoitolain mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö määrää talvilaitumien kestävän tuottokyvyn huomioiden aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää, ja kuinka monta eloporoa paliskunnan osakas enintään saa omistaa.
Paliskunnille varattiin mahdollisuus antaa palautetta työryhmälle. Lisäksi työryhmä kuuli laajasti eri alojen asiantuntijoita. Nykyinen asetus merkkipiireistä ja suurimmista sallituista poromääristä on voimassa vuoden 2020 toukokuun loppuun saakka.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö, p. 050 431 6077
Tiivistelmät asiantuntijakuulemisista, selvityksistä ja paliskuntien kirjallisista esityksistä
