Valtioneuvosto antoi selonteon elintarviketurvallisuudesta
Valtioneuvosto hyväksyi tänään ensimmäisen eduskunnalle annettavan elintarviketurvallisuusselonteon. Selonteossa käsitellään toimia elintarviketurvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä esitetään tavoitteet lähivuosien työlle. Selonteko kattaa koko elintarviketuotantoketjun pellolta pöytään.
Valtioneuvoston mukaan elintarviketurvallisuutemme on kansainvälisesti arvioiden hyvällä tasolla, mutta elintarvikkeiden nauttimiseen liittyy Suomessakin merkittäviä terveyshaittoja. Lisäksi elintarviketurvallisuusriskien odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Valtioneuvoston mielestä pitkäjänteistä työtä riskien ennalta ehkäisyssä tulee jatkaa. Lähivuosien haasteina selonteossa nähdään elintarvikekaupan kansainvälistyminen ja saavutetun turvallisuustason ylläpitäminen. Myös turvallisuustoimia tulee tulevaisuudessa suunnata siten, että kuluttajaryhmissä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon (esim. väestön ikääntyminen sekä lasten ja nuorten erityiset kulutustottumukset).
Elintarviketurvallisuutemme taso on selonteon mukaan saavutettu viranomaisten sekä alan toimijoiden yhteistyöllä. Yritysten laatujärjestelmien ja omavalvonnan merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja siksi niiden tasosta ja kattavuudesta on huolehdittava. Suomalaiset kuluttajat luottavat viranomaisten toimintaan ja pitävät selvitysten mukaan lainsäädäntöä ja omavalvontaa tärkeinä elintarviketurvallisuuden takeina. Haaste toimijoille on se, miten laatujärjestelmien toiminta tehdään kuluttajien kannalta ymmärrettäväksi.
Selonteossa asetetaan 24 lähivuosien elintarviketurvallisuustyön tavoitetta. Tavoitteena on muun muassa lisätä vaikutusvaltaa kansainvälisissä elintarvikkeiden tuotantostandardeja laativissa organisaatioissa. Lisäksi tulee kehittää informaatioteknologiaa hyödyntävä valvotuista laatujärjestelmistä kertova kansallinen merkintätapa. Selonteossa ehdotetaan, että Suomeen vahvistettaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tunnustetut, hyväksyttävää riskitasoa kuvaavat ALOP-arvot keskeisimmille elintarvikkeiden haittatekijöille kuten salmonellalle. ALOP-arvon avulla voidaan perustella kansallisia suojatasoja, jotka voivat olla korkeampia kuin muissa maissa.
Selonteon mukaan elintarvikkeiden mikrobiologisen turvallisuuden osalta on syytä panostaa erityisesti kampylo- ja yersinia-bakteeritartuntojen torjuntaa tehostaviin toimenpiteisiin. Kampylobakteeri on tällä hetkellä yleisin ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Yersinia-bakteeri on aiheuttanut viime vuosina monia ruokamyrkytysepidemioita, joissa tartunnanlähteeksi on osoittautunut porkkana tai muu kasvis.
Suomessa tuotetut elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän torjunta-aine- tai eläinlääkejäämiä. Tuontielintarvikkeiden jäämiä valvotaan kohdennetulla näytteenotolla. Elintarviketurvallisuuden kannalta ongelmallisia ovat aineet, joista on sekä välttämätöntä hyötyä että epäiltyä haittaa. Tällainen on esimerkiksi eräiden makkaroiden valmistuksessa botuliinibakteerin ehkäisyyn käytettävä nitriitti. Selonteon mukaan tärkeitä seurattavia elintarvikkeiden kemiallisia vaaroja ovat elohopea, nitraatti / nitriitti, bentsoehappo ja eräiden suurkuluttajien altistus vitamiineille ja kivennäisaineille. Varautumista säteilyvaaratilanteisiin tulee ylläpitää.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Matti Aho, p. 040 516 9857
apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 050 367 1039
