Valtioneuvosto päätti maatalouden eräiden korvausten hakemisesta ja toimeenpanosta
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina kaksi maatalouspolitiikan uuden kauden toimeenpanoon liittyvää asetusta. Ensimmäisellä asetuksella säädellään muun muassa uusien ympäristösitoumusten ja -sopimusten antamismahdollisuutta. Toinen asetus koskee pinta-alaperusteisten tukien toimeenpanoa.
Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen, jolla säädetään ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta, sitoumuksista ja sopimuksista vuonna 2023. Uuden tukikauden alkaessa kaikkia EU-osarahoitteisia korvauksia voi hakea kevään päätukihaussa.
Ympäristösitoumus kohdentuu aktiiviviljelyyn (pellolla) ja edellyttää pellon korvauskelpoisuutta. Sitoumus on viisivuotinen ja vähimmäispinta-ala on 5 ha (puutarhakasveilla 1 ha).
Ympäristösopimukset kohdistuvat muulle kuin peltoalalle. Tuenhakijat voivat tehdä kaikkia eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetussa laissa mainittuja ympäristösopimuksia: maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, kosteikkojen hoito, alkuperäiskasvilajikkeen ylläpito ja alkuperäisrotueläinten kasvattaminen.
Ei-tuotannollisia investointeja koskevaa korvausta myönnetään vuonna 2023 uusiin kosteikkoinvestointeihin.
Asetuksella säädetään myös aikaisemmin korvauskelvottoman peltoalan korvauskelpoiseksi hyväksymisestä ja sen ehdoista edellä mainituissa tukijärjestelmissä. Korvauskelpoisia ovat pääsääntöisesti alat, jotka olivat korvauskelpoisia vuonna 2022. Lisäksi korvauskelpoisia ovat tietyin edellytyksin alat, jotka tulevat tilusjärjestelyjen kautta, on siirretty toiselta lohkolta joko samalla tilalla tai toiselta tilalta saman ELY-keskusalueen sisällä sekä tietyt lohkon muotoa ja viljeltävyyttä parantavat lisäalat.
EU:n rahoittamien pinta-alaperusteisten tukien toimeenpanossa otetaan käyttöön satelliittiseuranta
Valtioneuvosto vahvisti usealle maatalouden pinta-alaperusteiselle tukijärjestelmälle yhteisiä toimeenpanoperusteita Suomen hyväksytyn yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman eli Suomen CAP-suunnitelman mukaisesti. Asetus koskee niitä EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia ja EU:n osarahoittamia korvauksia (ympäristökorvaukset, luonnonhaittakorvaus ja luomukorvaus), jotka maksetaan pinta-alan perusteella sekä EU:n osarahoittamia geenivarasopimuksia ja alkuperäiskasvilajikkeiden ylläpitämistä.
EU:n maatalouspolitiikan uusien linjausten mukaan jäsenmaan on otettava käyttöön pakollinen pinta-alamonitorointi eli satelliittiseuranta ja siihen liittyvät paikkaan sidotut valokuvat tuotos- ja tulosraportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Satelliittiseurannassa käytetään EU:n Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliittien tietoihin perustuvia automaattisia prosesseja. Satelliittiseurannalla arvioidaan, onko yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä noudatettu tiettyjä sääntöjä.
Satelliittiseurannan avulla siirrytään neuvovaan ja tuenhakijoita ohjaavaan toimintatapaan, mikä on merkittävä muutos verrattuna aiempaan valvonnan pelotevaikutuksia ja seuraamuksia painottavaan toimintatapaan. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia varoituksiin ja korjauskehotuksiin. Tahattomat virheet poistuvat, sillä hakemusta voi tiettyihin määräaikoihin asti muuttaa vastaamaan lohkojen tosiasiallista tilannetta, ja siten viljelijöillä on paremmat mahdollisuudet oikaista tukihakemuksiaan ennen niiden lopullista käsittelyä.
Toimeenpanoon liittyvät EU-asetukset
Horisontaaliasetus
Hakemusjärjestelmäasetus
Laadunarviointiasetus
Lue lisää:
MMM:n tiedote: Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023
Ruokaviraston tukihakuoppaat
Maa- ja metsätalousministeriötä koskevat päätökset valtioneuvostossa
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, p. 029 5162356 (hakuasetus)
Neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, p. 029 5162352 (toimeenpanoasetus)
Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 029 5162248
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
