MMM:n talousarvioehdotus 2020: Kilpailukykyistä ruokaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä
Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2020 toiminnan painopisteitä ovat entistä kilpailukykyisempi maa- ja elintarviketalous sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Keinovalikoimaan kuuluvat biotalous, tehokas kierrätys ja puhtaat ratkaisut.
Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Lisäksi sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Luonnonvaratalouteen kuuluvat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat.
Toimialueen määrärahat kasvavat runsaalla 27 miljoonalla eurolla hallitusohjelmakirjausten myötä. Lisäpanostuksia esitetään muun muassa maankäyttösektorin ilmastopolitiikan toteutukseen 15 miljoonaa, vesivarojen käytön ja hoidon menoihin 1,4 miljoonaa, vesi- ja kalataloushankkeiden toteuttamiseen 1,6 miljoonaa, metsäluonnon hoidon edistämiseen 5,0 miljoonaa ja elinkeinokalatalouden edistämiseen 2,7 miljoonaa.
Hallinnon ja tutkimuksen määrärahoilla varmistetaan hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, toiminta. Toimialueen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 11 miljoonalla eurolla johtuen pääosin tutkimusmäärärahojen lisäyksestä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.
Vastuullinen ruokaketju tuottaa laadukasta ja turvallista ruokaa
Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.
Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) on tässä vaiheessa ehdotettu siirrettäväksi runsaat 58 miljoonaa euroa kevään kehyspäätöksen mukaisesti. Tähän ei sisälly myöhemmin päätettäviä hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestointien määrärahoja, joihin kuuluvat myös ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen vuoden 2020 lisämäärärahat. Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 128 miljoonalla eurolla, missä ei ole otettu huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointien määrärahoja.
Maaseudun kehittäminen tähtää siihen, että maaseudulla on hyvät edellytykset monenlaiselle yritystoiminnalle ja eri-ikäisten ihmisten asumiselle. Koska maaseutu ammentaa luonnonvaroistaan, on ympäristön hoito tärkeä maaseudun kehittämisen tavoite.
Puhdas luonto, viihtyisä ympäristö ja toimivat palvelut houkuttelevat maaseudulle uusia asukkaita ja muita kävijöitä. Tavoitteita tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä neuvonnan avulla.
Keskeisiä välineitä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä työ, joka tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa. Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 7 miljoonalla eurolla.
Lisäpanostuksilla turvataan paikkatiedon monipuolisen käyttöönoton edellytykset
Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahoilla tuotetaan kiinteistö- ja maastotietoja. Niihin perustuvia paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa.
Ministeriö ehdottaa 2 miljoonan euron lisäystä paikkatietoselonteon toimeenpanoon. Määrärahan avulla otetaan käyttöön sekä kehitetään uusia toimintamalleja.
Maanmittauksen ja tietovarantojen toimialueen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 7 miljoonalla eurolla johtuen pääosin kertaluonteisten vähennysten palautuksista sekä panostuksesta paikkatietoselonteon toimeenpanoon.
Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.
MMM:n hallinnonalan määrärahat vähenevät
Hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja runsaat 2,5 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat vähenevät nettomääräisesti 95 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna johtuen pääosin maatalouden ympäristökorvausten pienentymisestä maaseutuohjelman toteuttamisen mukaisesti.
Tulokertymäarvio vuodelle 2019 on runsaat 1,0 miljardia euroa, mikä on noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu EU:n rahoittamien maaseudun kehittämiskorvausten lisääntymisestä.
Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 66 prosenttia (1 660,6 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 18 prosenttia (448,5 milj. euroa), luonnonvaratalouden 9 prosenttia (217,0 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (137,1 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen kaksi prosenttia (50,8 milj. euroa) ja Metsähallituksen vajaa prosentti (7,8 milj. euroa).
Budjettiesityksen valmistelu etenee
Valtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 35. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 28.–29.8.
Hallitus kokoontuu Säätytalolle 17.–18.9. neuvottelemaan talousarvioesityksestä vuodeksi 2020 sekä julkisen talouden suunnitelmasta (JTS). Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 7.10., kun se on käsitelty käsittely ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisavustaja Satu Haapaniemi (ruoka-asiat), p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
erityisavustaja Teppo Säkkinen (luonnonvara-asiat), p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski p. 0295 162022, etunimi.sukunimi@mmm.fi
